🔍 Suurennuslasilla merkityt jutut ovat uutisia pidempiä ja taustoittavia artikkeleita. Markkinoinnin muutoksentekijät -sarjassa haastatellaan henkilöitä, jotka toteuttavat markkinointia perinteistä poiketen ja menestyksekkäästi.

38-vuotias Mari Luukkainen on itseoppinut kasvuhakkeroinnin asiantuntija. 

– Minulla ei ole relevanttia koulutusta työhöni. Copy-pastetin joskus itselleni tradenomin tutkinnon rauhoitellakseni vanhempiani, Luukkainen sanoo.

Luukkainen työskentelee pääomasijoittajana venture capital -rahastossa. Hän vetää myös perustamaansa Herizon-yhdistystä, jossa on Luukkaisen lisäksi 3-4 työntekijää. Lisäksi Luukkainen toimii enkelisijoittajana ja flippaa asuntoja.

Teknologia-alaa Luukkainen on opiskellut itsenäisesti vuodesta 1998 lähtien. Hänen osaamisensa on aina perustunut samaan filosofiaan: aseta tavoite, kokeile, jatka tai muuta toimintaa. 

– Tein kotona nettisivustoja Notepad-ohjelmalla. Meillä ei ollut varaa nettiin, joten varastoin kotisivut disketille ja kokeilin äidin työpaikalla, toimivatko ne. 

Kiinnostus alaan on kantanut Luukkaista, vaikka hän onkin kokenut 20 vuoden uransa aikana paljon vähättelyä. 

– Suomi tarvitsee diversiteettiä teknologia-alalle saadakseen menestyneitä start up-yrityksiä. Icebreaker.vc:n datan mukaan Suomessa, Ruotsissa ja Virossa pääomasijoitusta hakeneista teknologiayhtiöistä vain neljässätoista prosentissa on perustajatiimissä nainen ja vain neljä prosenttia heistä on toimitusjohtajia. 

Kaikki sellainen missä on mittari, on helppoa – ja kaikki missä ei, vaikeaa.

‍Päätöksiä ja muutoksia

Luukkainen työskenteli aiemmin siivousyhtiö Freskassa, jonka vuosiliikevaihdon hän onnistui kasvattamaan alle miljoonasta eurosta 13 miljoonaan kahdessa vuodessa. Luukkaisen mielestä tämä johtui siitä, että hän oli oikeassa paikassa täydellisessä markkinatilanteessa ja teki asiat hyvin.

– Suurin onnistumiseni eli Freskan kasvattaminen oli silti täysin onnenkauppaa. Olin tehnyt täysin samat asiat kahdessa yrityksessä aikaisemminkin, mutten ollut onnistunut samassa mittakaavassa. 

Vapaa työrytmi on Luukkaisen mielestä hänen työnsä kannalta olennainen. Luukkainen saattaa painaa töitä jonain päivänä 11 tuntia. Seuraavana päivänä hän osallistuu vain pariin puheluun ja viettää loppupäivän puutarhassaan.

– Minun pitää pystyä tekemään paljon olennaisia päätöksiä: mikä on tavoite, mitä tehdään, mitä tulosten perusteella tehdään. Jos minulla ei ole aivokapasiteettia siihen, työni ei onnistu. 

Julkishallinnolla ei ole yleensä mitään tekemistä mittaroinnin kanssa, vaan siellä rakennetaan hyödyttömiä huuhaa-hankkeita.  

– Flippaan asuntoja, ja saatan hinkata seinästä röökipinttymiä tuntikausia. Kun sitä tehdessä asiat ovat jalostuneet päässäni, on helpompi tykittää töitä. 

Tietotyön tekeminen tehdasmaiseen tyyliin 7,5 tunnin päivärytmillä ei ole Luukkaisen mukaan järkevää.

– Jos istut huonosti koko päivän huonosti ilmastoidussa toimistossa – tai vielä pahempaa: puhelinkopissa eli tietotyöläisen ruumisarkussa – sinulla ei ole ajatusten jalostumisaikaa, etkä pysty tekemään hyviä päätöksiä. 

Sekä yhdistys että osakeyhtiö

Luukkaisen perustaman Herizonin tavoite on korkeakoulutettujen maahanmuuttajien työllistäminen. Viime vuonna yhdistys työllisti 133 henkilöä. 

Herizonin hyväntekeväisyystoiminnan rahoittamiseksi yhdistystä laajennettiin osakeyhtiöksi, joka myy henkilöstövuokrauspalveluita. Yhtiö on välittänyt palveluitaan kolmessa kuukaudessa 200 000 eurolla. 

Herizon järjestää kansainvälisille osaajille esimerkiksi työpajoja, joissa kv-osaajat oppivat sanoittamaan pohjoismaisen työkulttuurin kannalta olennaista osaamistaan. 

– Vuonna 2023 teimme 400 000 euron arvosta uusia kuukausittaisia palkkatuloja valtiolle, mikä tuo paljon verotuloja Suomeen, sillä suurin osa työllistämistämme henkilöistä on ollut työttöminä. Silti toiminnalle on todella vaikeaa saada rahoittajia. 

‍On arvailua onko markkina kasvava, perustajat kykeneviä rakentamaan yksisarvisyhtiön tai onko valittu teknologia paras. 

Yhdistyksen kautta Luukkainen on paljon tekemissä julkishallinnon kanssa ja kokee sen välillä turhan hitaaksi ja hankalaksi. 

– Julkishallinnolla ei ole yleensä mitään tekemistä mittaroinnin kanssa, vaan siellä rakennetaan hyödyttömiä huuhaa-hankkeita.  

Maahanmuuttajat löytävät Herizonin palvelut suositusten perusteella. Yhdistyksen nettisivut ovat sen tärkein linkki työnhakijoihin. Markkinointiin yhdistyksellä ei ole rahaa, mutta Luukkainen pitää haasteesta.

Pitkäjänteisyyden voima

Luukkainen saattaa laittaa viestin sadalle henkilölle Linkedinissa ehdottaakseen maahanmuuttajataustaisen henkilön palkkaamista. Joskus kukaan ei vastaa. Luukkainen ei jää harmittelemaan asiaa, vaan pohtii uutta taktiikkaa. 

Hyvät päätökset vaativat Luukkaisen mukaan myös rohkeutta. Hänen mielestään moni startup ei pärjää, koska perustajat eivät uskalla laittaa viestejä vieraille ihmisille Linkedinissa. 

Luukkaisen mielestä ihmiset eivät useinkaan ohjaudu tekemään asioita, jotka ovat vaikeita tai epämukavia. Itse hän tekee asioita nimenomaan yrityksen ja erehdyksen kautta. Luukkainen kokeekin, ettei hän ole sen takia sopeutunut hyvin tavallisiin työpaikkoihin.

Hän ei usko trendien mukana juoksemiseen vaan pitkäjänteiseen tekemiseen. 

– Nykyiset trendit ovat tekoäly ja kestävä kehitys. Viiden vuoden pääomasijoittajaurani aikana olen nähnyt monta trendiä kuten virtuaalitodellisuus, lohkoketjut, kryptot ja lisätty todellisuus. 

Sijoittamisesta Luukkainen ei ota paineita, mutta samaan aikaan hän haluaa olla siinä todella hyvä. Sijoittaminen perustuu Luukkaisen mukaan osin valistuneeseen arviointiin.

– On arvailua, onko markkina kasvava, perustajat kykeneviä rakentamaan yksisarvisyhtiön tai onko valittu teknologia paras. Sitten tuleekin korona, Ukrainan sota tai tekoälybuumi.

‍Markkinointia numeroilla

Luukkaisen henkilöbrändi ja 25 tuhannen seuraajan yleisö Linkedinissa kannattelevat Herizonia. Luukkaiselta pyydetään paljon neuvoja henkilöstöasioissa. 

– Monilla firmoilla on ennakkokäsityksiä siitä, miten vaikeaa Suomessa sijaitsevan kv-osaajan työllistäminen on. He eivät uskalla ottaa kv-tekijää palkkasuhteeseen, vaan kokeilevat ensin henkilöstövuokrausta Herizonin kautta.

Luukkainen motivoituu siitä, että hänellä on konkreettinen numerotavoite, jota pitää parantaa. 

– Kaikki sellainen missä on mittari, on helppoa – ja kaikki missä ei, on vaikeaa. Olen aina rakentanut tosi kannattavia markkinointihimmeleitä ja mitannut suoraan tuloksia. Freskalla kahden vuoden ajan tekemäni asiakashankinta oli koko ajan kannattavaa, vaikka skaalasin kuukausipanostusta sataan tuhanteen euroon per maa.

‍Yhteiskunnan uusi kukoistus

Luukkaisen iso visio on pelastaa pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta. Hänellä on myös vuositavoitteita ja välietappitavoitteita.

– Pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta luhistuu, jos emme saa tänne kasvuyrityksiä ja työperäistä maahanmuuttoa. Syntyvyys ei lisäänny, ja talouskasvu raahaa perässä. 

Luukkainen haluaa saada yhteiskunnan uuteen kukoistukseen. 

– Hesarissa ihmiset kitisevät, miten huonosti asiat ovat, mutta pitäisi vaihtaa perspektiiviä. Koulutetut maahanmuuttajat pitävät Suomea ihan paratiisina. 

Nuorempana Luukkaisella oli enemmän numeerisia tavoitteita. Luukkainen saavutti kaikki tavoitteensa ja skaalasi ne isommaksi. Lopulta niiden saavuttaminen ei tuntunut oikein miltään. 

– Nykyään minulle olennaiset luvut ovat nolla ja yksi. Mittaan tekemistäni kysymällä itseltäni, että onko tämä päivä minulle kiva ja mielekäs. Vastaus on joko nolla tai yksi. Jos se on nolla, minun pitää muuttaa jotain olennaista. Jos se on yksi, jatkan samaan malliin.

Luukkaisen 3 vinkkiä kasvuhakkerointiin:


1. Päätä tavoite.

2. Testaa.

3. Jatka tai muuta.