– Pysähdy, tarkista, varmista” on hyvä sääntö yritysviestinnässäkin, muistuttaa faktantarkistusyhtiö Faktabaarin Mikko Salo.

Salo puhui aiheesta Profession järjestämässä Viestintä 2025 -tapahtumassa.

Viime vuosien aikana informaatioympäristö on mennyt Salon mukaan yhä kehnompaa suuntaan. Varsinkin maailmalla sen voidaan sanoa jo olevan rikki, mutta sama koskee myös Suomea.

"Viestijän rooli on luottamuksen vahvistaminen."

– Tällaisessa ympäristössä viestijän rooli on luottamuksen vahvistaminen, Salo muistutti.

Tyypillisiä yrityksiä koskevia disinformaatioesimerkkejä ovat esimerkiksi fuusioihin ja muutosneuvotteluihin liittyvien tietojen vääristely, valheelliset väitteet yrityksen ympäristövaikutuksista sekä kyberhyökkäysten yhteydessä levitetyt väärät tiedot.

Usein tällaiset tiedot henkilöidään, sillä siten ne ovat kiinnostavampia. Onnistunut disinformaatio vaikuttaa yritykseen monella tavalla. Maine voi mennä, pörssikurssit heilahdella ja asiakasluottamus rapautua.

Tähän voi kuitenkin Salon mukaan varautua.

– Kuuluisa resepti on suomalainen varautuminen eli ennakointi ja harjoittelu. Esimerkiksi voi harjoitella sitä, kuinka hyökkäisi omaa organisaatiota vastaan jossakin populaarissa teemassa, Salo kertoi.

Hän muistuttaa, että kriisiviestintä on periaatteessa melko yksinkertaista: tärkeintä on olla nopea ja selkeä. Lisäksi kriisiviestintää helpottaa, jos on jo onnistunut rakentamaan aseman luotettavana lähteenä. Viestinnän linjan on myös oltava yhtenäinen läpi organisaation, toimitusjohtajasta asiakaspalvelijaan.

– Muistakaa myös päivittää tilannetta koko ajan sen kehittyessä. Ja legitiimeihin kysymyksiin pitää vastata, vaikka niistä ei tykkäisikään. Myös suhteista sidosryhmiin on pidettävä huolta, Salo ohjeisti.

Viestinnällisistä ongelmista on oman organisaation lisäksi syytä varoittaa myös tärkeitä viiteryhmiä.

– Voitte sanoa, että meillä on nyt tulossa tällainen juttu, josta saattaa nousta jotain, että tiedätte sitten mistä on kyse. Ennalta väärän tiedon torppaaminen on herkkä laji, mutta se on todettu toimivaksi, Salo totesi.

Lue myös: KOLUMNI: Helsingin yliopisto paikkailee kehnosti nappirahoista syntynyttä karmeaa mainemokaansa

Lue myös: Pahimmasta viherpesusta ehdolla olevien töiden takana Suomen kärkitoimistoja