Markkinointitoimisto Dagmar on jo kymmenen vuoden ajan toteuttanut Digitaalisen median tutkimusta. Vuodesta 2013 digitaalinen maailma on tullut jatkuvasti erottamattomammaksi osaksi elämäämme.

Vuonna 2013 noin 60 prosentilla tutkimukseen osallistuneista suomalaisista oli käytössää kosketusnäytöllinen älypuhelin. Nyt sellainen löytyy 94 prosentilta 16–69-vuotiaista. Myös älykellojen määrä on räjähtänyt, vaikka sellainen löytyykin vasta joka neljännen ranteesta. Vuonna 2016 vain kolme prosenttia suomalaisista kertoi käyttävänsä älykelloa.

Puhelin on läsnä jatkuvasti. Tästä kertoo hyvin esimerkiksi se, että 68 prosenttia vastaajista kertoo käyttävänsä nettiä älypuhelimella samalla kun katsoo televisiota. 60 prosenttia puolestaan kertoo tilanneensa jotain verkkokaupasta ja maksaneensa ostokset saman tien älypuhelimen kautta. Vuonna 2016 näin oli tehnyt vasta 18 prosenttia vastaajista.

Mediakenttä on kymmenessä vuodessa kokenut suuren muutoksen.

MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)

Mediakenttä on kymmenessä vuodessa kokenut suuren muutoksen. Sosiaalinen media on jyrännyt alleen perinteiset mediat, kuten paperisen sanomalehden. Kun kymmenen vuotta sitten 44 prosenttia suomalaisista kertoi seuraavansa maksullisia sanomalehtiä paperisina vähintään muutaman kerran viikossa, oli osuus tänä vuonna pudonnut 20 prosenttiin. Lukeminen on siirtynyt mobiililaitteisiin, ja uutisiin päädytään sosiaalisen median kautta. Vuonna 2022 vastaajista 47 prosenttia kertoi löytävänsä uutisten pariin usein sosiaalisen median alustalta.

Paperisia aikakauslehtiä seuraa enää 13 prosenttia vastaajista. Nuorten, 16–34-vuotiaiden keskuudessa osuus on vain kuusi prosenttia.

Sosiaalisen median kanavista Facebook ja Youtube ovat säilyttäneet suosionsa melko samansuuntaisina vuodesta 2014 vuoteen 2023, vaikka positiivista kehitystä näiden kanavien käytössä onkin tapahtunut. Samalla ajanjaksolla Whatsappin ja Instagramin suosio on räjähtänyt. Yli puolet suomalaisista seuraa Instagramia viikoittain ja 84 prosenttia käyttää Whatsappia.

– Somekanavien määrä on lisääntynyt kymmenessä vuodessa hurjasti. Osa on vuosien varrella kuihtunut, ja tutkimuksestammekin on poistettu pysähtyneitä. Kuka muistaa enää Kikiä? Trendinä on, että nuoret etsivät aina uusia kanavia. Kun vanhemmat ikäluokat ovat tulleet Facebookiin ja Instagramiin, ovat nuoret siirtyneet sieltä esimerkiksi TikTokiin tai BeRealiin, Dagmarin tutkimusjohtaja Ville Rekula toteaa tiedotteessa.

Myös yritysten somesisällöstä on tullut relevanttia seurattavaa. Tänä vuonna jo 30 prosenttia vastaajista kertoo seuraavansa aktiivisesti yritysten sosiaalisen median päivityksiä tai muuta yritysten somesisältöä. Vuonna 2016 osuus oli vain 17 prosenttia.

Myös somen rooli oman ”brändin” rakentamisessa on kasvanut. 45 prosenttia vastaajista oli vuonna 2022 sitä mieltä, että somekuvien avulla he voivat esittää itsensä parhaassa valossa.

Markkinointitoimisto Dagmar on toteuttanut Digitaalisen median tutkimusta vuodesta 2013 alkaen. Haastattelut on toteutettu kuukausittaisina internet-haastatteluina. Tutkimuksen kohderyhmänä ovat olleet 16–69-vuotiaat suomalaiset, ja haastatteluissa on ollut 500 ihmistä joka kuukausi eli 6 000 per vuosi. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on noin +-1–2 prosenttiyksikköä.