Kyselyssä vastaajilta kysyttiin, mistä he ensisijaisesti hakevat tietoa liittyen esimerkiksi ruokaresepteihin, matkareitteihin, treeniohjelmiin, terveystietoon ja lakiasioihin. Vastausvaihtoehtoina olivat tekoäly, hakukone kuten Google, yritysten verkkosivut, sosiaalinen media ja jokin muu lähde.

Ruokareseptiä lähtee etsimään ensisijaisesti hakukoneesta 69 prosenttia suomalaisista ja suoraan tekoälypalvelusta 7 prosenttia. Matkareiteissä luvut ovat lähes samat: hakukoneeseen suuntaa 68 prosenttia ja tekoälypalveluun 7 prosenttia. Kasvien hoidossa hakukoneen valitsee 63 prosenttia ja tekoälyn 15 prosenttia.

– Suomalaiset eivät ole kirjoittamassa kuolinilmoitusta perinteiselle Google-haulle, mutta Googlekaan ei enää ole entisensä. Hakukoneeseen meneminen nykyään tarkoittaa sitä, että ensimmäisen vastauksen antaa hakukoneen oma tekoäly. Kysely kertoo ennen kaikkea siitä, mistä suomalainen aloittaa tiedonhakunsa, ja siinä hakukone on edelleen ylivoimainen ykkönen, Riannon toimitusjohtaja Riitta Auvinen kertoo tiedotteessa.

Vaikka tekoäly jää kaikissa kysytyissä aiheissa hakukoneen taakse, sen käytössä näkyy kiinnostava painotus. Suosituimpia tekoälyltä ensisijaisesti haettavia tietoja ovat kasvien hoito, jota tekoälyltä etsii 15 prosenttia suomalaisista, sekä treeniohjelmat, terveystieto ja lakiasiat, joissa osuus on noin 14 prosenttia. Remontti- ja siivousohjeissa sekä talous- ja sijoitusneuvoissa tekoälyn osuus on noin 11 prosenttia.

Kaikkein vähiten suomalaiset turvautuvat tekoälyyn etsiessään elokuva-, teatteri- tai konserttivinkkejä. Vain 5 prosenttia valitsee tekoälyn ensisijaiseksi tietolähteekseen. Hakukoneeseen turvautuu 49 prosenttia, suoraan yritysten verkkosivuille menee 20 prosenttia ja sosiaaliseen mediaan 11 prosenttia.

Kyselyn yllättävimpiä havaintoja on se, missä asioissa suomalaiset ovat valmiita turvautumaan tekoälyyn. Terveys- ja lakitietoa hakee tekoälyltä ensisijaisesti noin 14 prosenttia suomalaisista. Ruokaresepteissä vastaava osuus on vain 7 prosenttia ja matkareiteissä niin ikään 7 prosenttia.

55 prosenttia suomalaisista kuitenkin kertoo välttelevänsä tekoälyn käyttöä, koska pelkää sen antavan virheellistä tietoa.

– Tässä on aikamoinen ristiriita. Pelkäämme tekoälyn antavan väärää tietoa, mutta olemme silti valmiimpia kysymään siltä terveydestä ja lakiasioista kuin esimerkiksi ruokareseptistä. Väärällä pastareseptillä voi mennä illallinen pilalle. Väärällä terveys- tai lakineuvolla seuraukset voivat olla aivan toista luokkaa, Auvinen huomauttaa.