Tutkija Erkki Mervaala tarkasteli Helsingin yliopistoon tehdyssä väitöskirjassaan, miten ilmastonmuutosta ja talouskasvua on käsitelty yhdessä tai pidetty erillään suomalaisessa uutismediassa.

Tutkimus koostuu neljästä osatutkimuksesta, jotka kattavat suomalaista valtavirtamedian ilmastokeskustelua vuosilta 1990–2023.

Keskeinen havainto tutkimuksessa on, että vuodesta 2018 alkaen ilmastonmuutosta käsitteleviä juttuja on julkaistu säännöllisesti enemmän kuin suoranaisesti talouskasvusta kertovia juttuja. Muutos ajoittuu hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n vuoden 2018 erikoisraporttiin ja nuorten ilmastoliikkeen nousuun.

Ilmasto ja talouskasvu esiintyvät uutisissa kuitenkin harvoin yhdessä. Vain noin 600 artikkelia lähes 40 000:sta käsitteli molempia eksplisiittisesti.

– Useimmiten ilmastopolitiikka esitetäänkin talouspolitiikan tavoitteille alisteisena, ja ratkaisuja kehystetään “vihreän kasvun”, teknologian ja yksilön kulutusvalintojen kautta, Mervaala sanoo.

Media normalisoi ilmaston rutiiniuutiseksi, mutta pitää talouskasvun kyseenalaistamisen pääosin keskustelun ulkopuolella. Kriisit – kuten koronapandemia tai Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan – aiheuttavat tilapäisiä notkahduksia ilmastouutisoinnissa, mutta eivät muuta pitkän aikavälin kasvavaa trendiä.

– Toisaalta kriisit avaavat hetkellisiä tiloja kriittisemmälle keskustelulle, jolloin kestämätöntä nykytilaa on mahdollista kyseenalaistaa, Mervaala toteaa.