Kuvaaja:
Kolumni

Väärä tieto on maailman suurin uhka – organisaatio, joka ei panosta viestintään, on turvallisuusriski

30.1.2024 7:05
Siina Repo
Maailman talousfoorumin mukaan väärä tieto on maailman suurin uhka. Silti viestinnän ammattilaiset joutuvat toisinaan esimerkiksi vetämään jumppaa, tuomaroimaan missikisoja tai hoitamaan pomon orkideaa – työajalla, kirjoittaa Siina Repo.

Kysyin muutama viikko sitten LinkedInissä viestinnän ammattilaisilta, mikä on pöhköin tehtävä, jonka he ovat töissään saaneet.

Vastaukset olivat monenkirjavia: viestijät ovat vetäneet jumppaa messulavalla, toimineet missikisojen tuomareina, näyttelijöinä, meikkaajina, pomon orkidean hoitajina, ovien aukipitäjinä erilaisissa tilaisuuksissa sekä salamavalotelineinä kuvauksissa. Jotkut ovat etsineet asiakkaiden kadonneita passeja tai matkalippuja ja joskus jopa hukassa olevaa asiakasta itseään.

Matkailusihteeri tai matkailuasiamies todellakin olivat eräitä viestinnän ammattilaisen mahdollisia tehtävänimikkeitä vielä 1970-luvulla. Mutta jos vielä tänä päivänä viestinnän ammattilaisen laittaa turistioppaaksi, on organisaatio todella hukassa.

Juuri nyt organisaatioviestinnän yksi keskeisimmistä tehtävistä on puolustaa faktoja.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)

Maailman talousfoorumin mukaan väärä tieto on maailman suurin uhka. Juuri nyt organisaatioviestinnän yksi keskeisimmistä tehtävistä onkin puolustaa faktoja. Kohujen ja somekauhisteluiden lisäksi meillä on jatkuvia muutosneuvotteluita sekä merkittäviä globaaleja kriisejä, joissa viestinnältä odotetaan toimenpiteitä.

Viestinnän ala 2023 -kyselytutkimuksen mukaan 89 prosenttia viestijöistä kokee, että globaalit kriisit ovat lisänneet viestinnän työmäärää. Vastaajista 56 prosenttia kertoo informaatiovaikuttamisen, palvelunestohyökkäysten ja kyberhyökkäysten lisääntyneen. Vihaista puhetta koetaan aiempaa merkittävästi enemmän. 

Kriisien seuraukset ovat koventuneet, ja siksi viestinnälliset kriisinhallintataidot ovat elintärkeitä. 

Viestinnästä on tullut kriisinhallinnan ja informaatiovaikuttamiselta suojautumisen erikoisjoukko ja samalla strategiatyön paras kumppani.

PR:n ei pitäisi tarkoitta Paljon Roudaamista.

Merkillepantavaa onkin se, että strateginen ajattelu on muuttunut, ja se vaatii viestinnältä aiempaa enemmän. Ennen organisaatioissa posotettiin samalla strategialla sen enempää ajattelematta kymmenen vuotta, mutta nyt strategiaa mietitään joka päivä. Viestinnän on pakko olla osa strategiatyötä jo suunnitteluvaiheessa. Muuten strategia irtautuu liikaa työn arjesta ja se on muutenkin turha, koska kukaan ei tiedä siitä.

Viestinnän ala -kyselytutkimus kertoo myös, että viestijöistä 96 prosenttia toivoo, että viestintä nähtäisiin omassa organisaatiossa strategisena toimintona. Sellaisena, jonka tavoitteet liittyisivät suoraan organisaation strategiaan. Käytännössä tämä toteutuu vain joka toisen organisaation kohdalla.

Edelleenkin viestinnän funktio nähdään valitettavan usein kaatoluokkana, jonne dumpataan tehtäviä, jotka eivät muille “kuulu”. PR:n ei pitäisi tarkoitta Paljon Roudaamista. Tämä kaikki on pois varautumisesta, kriisin- ja maineenhallintatyöstä sekä koko organisaation kehityksestä. 

Hyvään viestintään ei välttämättä kiinnitetä huomiota silloin, kun kaikki sujuu mallikkaasti. Kun tavara lentää tuulettimeen, ei viestinnän prosesseja tai luottamusta sidosryhmiin ole siinä rytäkässä mahdollista rakentaa alusta alkaen. Laadukasta viestintää on tehtävä jatkuvasti, ja kriisissä punnitaan sen toimivuus ja vaikutukset. Ja näitä tosipaikkoja on tulossa jatkossa entistä enemmän.

Jatkuvien muutosten ja globaalien kriisien murjoma maailma ei pärjää enää ilman ammattimaista viestintää. Silti viestintä loistaa  edelleenkin poissaolollaan monesta johtoryhmästä ja päättävästä pöydästä, joissa muutoksiin vastaamisesta päätetään.

Siina Repo kirjoittaa viestinnän alan ajankohtaisista ilmiöistä ja muistuttaa, että ammattimainen viestintä on niin demokratian kuin menestyvän liiketoiminnankin ydin.