Tuore suomalais-ranskalainen tutkimus osoittaa, että osakkeenomistajien tuki naispuolisille hallitusehdokkaille kasvoi sen jälkeen, kun sukupuolikiintiöt otettiin käyttöön Ranskassa.

Tulokset viittaavat laajempaan muutokseen siinä, miten sijoittajat arvioivat naisten pätevyyttä ja johtamispotentiaalia.

– Vaikka kiintiöiden on pelätty heikentävän ehdokkaiden laatua, tutkimus ei löytänyt mitään viitteitä tällaisesta vaikutuksesta. Päinvastoin osakkeenomistajat osoittivat kasvavaa tukea naispuolisille ehdokkaille ja arvostivat heidän pätevyyttään yhtä korkealle kuin miesehdokkaiden, Hankenin rahoitustieteen professori Eva Liljeblom kertoo tiedotteessa.

Tutkimustulosten perusteella sukupuolikiintiöt voivat olla merkittävä muutosvoima myös maissa, joissa naisten edustus hallituksissa on ollut vähäistä.

– Toisin kuin kiintiöiden kriitikot väittävät, tutkimus osoittaa, että päteviä naisia on riittävästi täyttämään kiintiöiden luomat uudet paikat. Tämä viittaa siihen, että aiempi naisten vähäinen edustus hallituksissa ei johtunut osaamisen puutteesta, vaan pikemminkin työmarkkinoiden esteistä, jotka vaikeuttivat naisten valintaa, Hankenin rahoitustieteen professori Anders Löflund toteaa.

Tutkimuksen toteuttivat Kauppakorkeakoulu Hankenin tutkijat yhteistyössä ranskalaisten EDHEC- ja Audencia Business Schoolien kanssa. Tulokset on julkaistu tieteellisessä julkaisussa Corporate Governance: An International Review.

Tutkimuksessa analysoitiin yli 2 700 hallitusvaalia Ranskassa vuosina 2007–2020, ja tarkasteltiin osakkeenomistajien käyttäytymistä ennen ja jälkeen vuoden 2011 Copé-Zimmermann-lain. Laki edellytti 40 prosentin naisedustusta hallituksissa vuoteen 2017 mennessä.