Peräti 74 prosentissa videoista sisällöntuottaja ei ilmoittanut talousalan koulutustaan tai muuta asiantuntemustaan. Lisäksi 68 prosentissa videoista korostettiin mahdollisia tuottoja enemmän kuin sijoittamiseen liittyviä riskejä.

Tutkimuksen mukaan kaupallisuus on olennainen osa niin sanottua Fintok-ilmiötä. Yli 60 prosentissa analysoiduista videoista esiintyi esimerkiksi välittäjäpalveluiden, sijoitussovellusten tai koulutuskurssien markkinointia.

Talousvaikuttamisesta on tullut monille tuottoisaa liiketoimintaa. Sisällöntuottajat ansaitsevat rahaa muun muassa kumppanuusmarkkinoinnilla, maksetuilla yhteistyöjulkaisuilla, verkkokursseilla sekä maksullisilla yhteisöillä. Yli puolessa tutkimuksen tapauksista kaupallista yhteistyötä tai muuta taloudellista sidonnaisuutta ei kuitenkaan tuotu selkeästi esiin, vaikka sääntely Suomessakin edellyttää avoimuutta.

Kirjoittajat arvioivat taloussisällön suosion kertovan samalla laajemmasta ilmiöstä. S&P Globalin tutkimuksen mukaan vain noin kolmannes maailman aikuisista hallitsee talouden peruskäsitteet, kuten korkoa korolle -ilmiön, inflaation ja hajauttamisen.

Tiktokin algoritmi taas suosii sisältöä, joka herättää voimakkaita tunteita ja saa paljon katselukertoja. Siksi yksinkertaiset lupaukset nopeasta vaurastumisesta, passiivisista tuloista tai seuraavasta "varmasta" sijoituskohteesta leviävät usein paremmin kuin monimutkaiset, riskejä käsittelevät selitykset.

Visuaaliset esimerkit voitoista ja näyttävästä elämäntyylistä vahvistavat vaikutelmaa menestyksestä, vaikka ne eivät kerro sijoitusten todellisista riskeistä.