Viime viikolla Turussa järjestetyn Shift-tapahtuman yhteydessä tänä vuonna 75 vuotta täyttävän Turun kauppakorkeakoulun asiantuntijat esittivät väitteitä liike-elämästä. Poimimme niistä viisi.

Väitän, että… yritykset epäonnistuvat disruptioiden ennakoinnissa, koska ne keskittyvät liikaa vain omana alansa teknologiaan

Tutkimusjohtaja Taina Erikssonin mukaan yritykset voivat helposti kompastua siihen, etteivät ne näe oman toimialansa teknologiaa pidemmälle.

Netflix syrjäytti videovuokraamotoimialan ja Uber on tehnyt tai tekemässä saman taksiliikenteelle.

– Kummatkin ovat tarjonneet asiakkaille jotain uutta sellaiseen tarpeeseen, jota muut eivät ole nähneet. Teknologiat eivät kunnioita toimialarajoja, vaan ne voivat yhdistyä muihin toimialoihin yllättävällä tavalla, Eriksson kertoo.

Eriksson muistuttaa, että esimerkiksi matkapuhelinten akkukehitys on vaikuttanut sähköautojen kehitykseen, ja puhelimissa olevat kamerat ovat mullistaneet mediakenttää.

Organisaatioiden sisälle tarvitaan monia näkökulmia, mutta myös organisaatioiden välinen verkostoituminen on Erikssonin mukaan arvokasta, koska kaikki viisaus ei asu samassa talossa.

– Muutosten signaaleja pitää osata etsiä laajalla skaalalla. On osattava miettiä, mihin teknologioihin yrityksessä ei kiinnitetä tarpeeksi huomiota, koska juuri sieltä se disruptio voi tulla, Eriksson kertoo.

Väitän, että… markkinointi on yrityksen tärkein moottori

Turun kauppakorkeakoulun työelämäprofessori ja markkinointiyritys N2:n konsernijohtaja Alex Nieminen muistuttaa, että suomalaisia pidetään hyvästä syystä insinöörikansana. Tutkimus- ja kehitystoimintaakin pitäisi hänen mielestään lisätä, mutta se, missä suomalaisyritykset erottuvat kilpailijoistaan epäedullisesti, on panostus markkinointiin.

– Meillä on vallalla sellainen ajatus, että menestys syntyy innovaatioista, mutta se ei pidä paikkansa. Menestys syntyy innovaatioista, joita ihmiset haluavat ostaa, Nieminen toteaa.

Ja se taas syntyy markkinoinnista, johon Niemisen mukaan esimerkiksi Yhdysvalloissa panostetaan jokaista tutkimus- ja kehityseuroa kohden tuplasti enemmän rahaa kuin Suomessa.

– Se on konkreettinen kilpailu- ja vientihaitta. Suomessa joutuu erikseen perustelemaan sitä, markkinoinnilla on merkitystä, vaikka markkinointi pitäisi nähdä investointina, joka tuottaa korkoa korolle, eikä vain kulueränä.

Nieminen uskoo, että jos yrityksen loppuvaiheen kehitystoiminnasta sijoitettaisiin euroja markkinointiin, olisivat suomalaisyritykset aivan eri lähtökohdissa kansainvälisessä kilpailussa.

– Tuotteen ei tarvitse olla täydellinen. Sen pitää olla vain tarpeeksi hyvä. Menestys rakennetaan lopulta markkinoinnilla, Nieminen sanoo.

Väitän, että… vastuullinen tekoäly on liikkuva maali

Professori Matti Mäntymäki muistuttaa, että tekoälyn kohdalla nähdään tulevina vuosina huikea kehitys, ja esimerkiksi sen sovellusalueet laajenevat.

– Jos tänä päivänä kysyttäisiin, ketä inspiroi tekoäly, joka voittaa ihmisen shakissa, ei se kiinnosta ketään, Mäntymäki toteaa.

Kehityksen valtava vauhti onkin yksi kahdesta asiasta, joka tekee Mäntymäen mukaan tekoälystä liikkuvan maalin.

Toisaalta tänä päivänä puhutaan paljon myös tekoälyn vastuullisuudesta. Mäntymäki kuitenkin muistuttaa, että se heijastelee niitä arvoasenteita, jotka kussakin yhteiskunnassa ovat vallalla.

– Ja arvoasetelmat muuttuvat. 60 vuotta sitten pidettiin aivan eri asioita sopivana ja korrektina. Siksi myös vastuullisuus on liikkuva maali, Mäntymäki muistuttaa.

Väitän, että… mitä useampi yritys listautuu pörssiin, sen parempi

Turun kauppakorkeakoulun professori Mika Vaihekoski kertoo, että Suomi häviää Ruotsille millä mittarilla tahansa pörssilistautumisissa.

– Siihen on monia syitä, ja Suomeen perinteisesti liitetty insinöörimäisyyskin selittää sitä. Saatetaan myös ajatella, että ne ovat ne Helsingin herrat, jotka hoitavat pörssiyhtiöitä. Ehkä ongelmaa on kasvuhakuisuudessakin, Vaihekoski pohtii.

Yrityksen näkökulmasta pörssilistautuminen on kuitenkin keskeinen tekijä pääomien saamisessa. Se puolestaan mahdollistaa kasvun ja kansainvälistymisen, henkilökunnan lisäämisen sekä tuotekehitysinvestoinnit.

Pörssiin listautuminen on Vaihekosken mukaan myös tietyllä tavalla merkki siitä, että yritys on päässyt A-sarjaan. Listautuminen mahdollistaa myös valuaation saamisen yritykselle ja sen, että pörssiyhtiö voi tehdä esimerkiksi yrityskauppoja osakkeillaan. Se antaa myös mahdollisuudet erilaisille palkitsemisjärjestelmille.

– Suomalainen mieluummin omistaa kaiken vähästä kuin vähän paljosta. Listautumisen ei kuitenkaan tarvitse tarkoittaa sitä, että vanha omistaja menettää hallinnan yrityksestä.

Väitän, että… monimuotoisuuskupla on puhjennut

Yliopisto-opettaja Riikka Harikkala-Laihinen muistuttaa, että aivoille yleistämisen oikotie on elinehto, mutta toisaalta yleistykset kääntyvät helposti stereotypioiksi.

Harikkala-Laihinen väittääkin, että monimuotoisuuden ajaminen korostaa eroja eikä edistä tasa-arvoa ja inkluusiota, vaikka se olisikin sen tavoite.

– Maailmalla on raportoitu monimuotoisuusohjelmien epäonnistumisesta ja raportoinnista.

Harikkala-Laihinen uskoo, että yrityksissäkin on pyritty monimuotoisuusohjelmissa ”ruksimaan mahdollisimman monta ruutua”, jotta ei ainakaan syrjittäisi ketään.

– Se kasvattaa kaunaa erilaisuutta kohtaan ja saa taistelemaan oman ryhmänsä puolesta, Harikkala-Laihinen toteaa.

Harikkala-Laihinen sanoo, että ratkaisu voisi löytyä palaamalla ihmisen kehityshistoriaan.

– Perinteisesti on ajateltu, että ihminen on luontaisesti yksilökeskeinen ja kilpaileva, mutta tutkimustulosten mukaan ihminen on sen sijaan auttavainen ja toiset huomioiva. Yritysmaailmassa ihmiset tavallaan siis pakotetaan toimimaan omaa kehityshistoriaansa vastaan.