Tekijänoikeuskorvaukset kasvoivat globaalisti 11,3 prosenttia edellisvuodesta. Vuonna 2025 korvauksia kerättiin maailmanlaajuisesti ennätykselliset 15,5 miljardia euroa.

Luvut käyvät ilmi tekijänoikeusjärjestöjen kansainvälisen kattojärjestön CISAC:n Global Collections Report 2026 -raportista. Raportti tarkastelee musiikin, audiovisuaalisten sisältöjen, visuaalisten taiteiden, kirjallisuuden ja näyttämötaiteen korvauksia. Raportissa on mukana 228 tekijänoikeusjärjestöä kaikkiaan 111 maasta.

Eniten tekijänoikeuskorvauksia kerättiin Yhdysvalloista – yli neljä miljardia euroa, mikä on yli neljännes koko maailman tekijänoikeuskorvauksista. Korvaukset kasvoivat Yhdysvalloissa peräti 29,6 prosenttia. Kasvua selittää osaltaan se, että raportissa ovat ensimmäistä kertaa mukana vuonna 2018 perustetun yhdysvaltalaisen MLC:n korvaukset. Ne selittävät yli puolet globaalista kasvusta.

Suurimpana tekijänoikeuskorvausten markkinana säilyi kuitenkin Eurooppa. Euroopassa korvauksia kerättiin 8,09 miljardia euroa, mikä vastaa yli puolta maailmanlaajuisista korvauksista. Kasvua edellisvuoteen oli 6,2 prosenttia. Suomessa tekijänoikeuskorvausten kasvu jäi 1,6 prosenttiin eli selvästi muuta maailmaa alhaisemmaksi.

Digitaalisilta alustoilta kerätyt korvaukset kasvoivat 27,9 prosenttia ja nousivat 6,57 miljardiin euroon. Niiden osuus kaikista korvauksista on nyt 42,4 prosenttia. Digitaaliset alustat ovat siten tekijöiden suurin yksittäinen korvausten lähde.

Myös livetapahtumista ja taustamusiikista saadut korvaukset kasvoivat 7,7 prosenttia ja nousivat 3,87 miljardiin euroon. Ne ohittivat ensimmäistä kertaa television ja radion, joista kerätyt korvaukset laskivat 3,82 miljardiin euroon.

Musiikista kerätyt tekijänoikeuskorvaukset kasvoivat globaalisti 11,9 prosenttia ja nousivat 14,06 miljardiin euroon. Suomessa musiikin tekijänoikeuskorvaukset olivat yhteensä 82 miljoonaa euroa, mutta kasvu jäi 5,2 prosenttiin. Musiikki on kuitenkin selvästi merkittävin kasvualue aineettomien oikeuksien markkinassa: kymmenessä vuodessa musiikin tekijänoikeuskorvaukset ovat globaalisti kasvaneet 83,5 prosenttia.

Samalla tekoälyn kehitys nostaa esiin kysymyksen siitä, miten ihmisten luomia teoksia käytetään tekoälypalveluissa ja miten tekijät saavat käytöstä korvauksen.

– Inhimillinen luovuus on lähde, jonka varaan myös tekoäly on kehittynyt. Siksi ihmisen luovuutta ei voi korvata tai ohittaa. Sitä pitää arvostaa, suojella ja vaalia, CISAC:n puheenjohtaja Björn Ulvaeus toteaa raportin esipuheessa.