.jpg)
🔍 Suurennuslasilla merkityt jutut ovat pidempiä, taustoittavia ja päivittäisestä uutisoinnista poikkeavia artikkeleita.
Harmittaa joka ikisen junnun puolesta, joka tähän LinkedInissäkin kovasti hehkutettuun toimistoon* jalallaan astuu. En soisi kenenkään harkkakokemuksen olevan minun ja muiden ex-kollegoideni kokemuksien kaltainen. Usein uupumus ja työtaakan alle luhistuminen kuitattiin tässä toimistossa ikonisella lainilla "Susta ei vaan taida olla tälle alalle".
Näin kertoo eräs MarkkinointiUutisten syys-lokakuussa 2022 toteuttamaan harjoittelukyselyyn vastanneista. Verkkokysely toteutettiin anonyymina, ja siihen vastasi 47 henkilöä.
Vastanneista 64 prosenttia on suorittanut harjoittelunsa toimistossa, loput yrityksen sisäisellä markkinointiosastolla. Yhden vastauksen kysymysten ja monivalintakysymysten vastauksissa annetaan keskimäärin suhteellisen positiivinen kuva markkinointialan harjoittelukäytännöistä. Yksi positiivisen harjoittelukokemuksen saanut on turkulainen Kaisa Mikkola.
Kyselyn avoimissa vastauksissa nousevat selkeämmin esille harjoittelun nurjat puolet.
– Sain loistavan perehdytyksen ja yli 2000 euron palkan. Uuden oppimista tuettiin voimakkaasti, kertoo turkulaisessa ohjelmisto- ja IT-talossa harjoittelunsa suorittanut Mikkola.
Kyselyn avoimissa vastauksissa nousevat selkeämmin esille harjoittelun nurjat puolet.
– Alaa ei voi oppia kuin tekemällä. Siksi on hyvä, että yritykset ottavat harjoittelijoita. Mutta heistä pitää myös pitää huolta, muistuttaa MarkkinointiUutisia julkaisevan MarkkinointiKollektiivin ura- ja rekrytointipalveluista vastaava Sanna-Kaisa Koivisto.
MarkkinointiUutisten kyselyyn vastanneista 62 prosenttia kokee saaneensa riittävästi perehdytystä harjoittelijana. Loput 38 prosenttia taas on sitä mieltä, ettei perehdytys ollut riittävää.
Kyselyyn vastanneista 74 prosenttia eli suurin osa kokee, että harjoittelupaikassa kuitenkin tuettiin uuden oppimista. Sama kokemus on myös Mikkolalla.
– Asetimme yhdessä tavoitteet puolen vuoden harjoittelujaksolleni: mitä halusin oppia ja mikä olisi firman kannalta hyödyllistä. Lisäksi asetimme minulle pienempiä kuukausitavoitteita ja tsekkasimme aina välillä, miten minulla menee, Mikkola kertoo.
Kaikille ei käy yhtä hyvin. Kyselyn mukaan 25 prosenttia kokee, ettei saanut riittävästi tukea harjoittelussaan. Yksi heistä kertoo kyselyssä seuraavaa:
Minulle ei nimetty ketään mentoria tai perehdyttäjää. Kyseessä on yli sata henkilöä työllistävä, erittäin menestyvä toimisto. Harjoittelun päätyttyä lähdin etsimään parempaa oppimisympäristöä.
"Harjoittelijat ovat usein paljon enemmästä vastuussa kuin mitä voisi olettaa ja mistä heille maksetaan."
Sanna-Kaisa Koivisto huomauttaa, että harjoittelijat tekevät toimistoissa usein arvokasta asiakastyötä.
– Monesti ajatellaan, että harjoittelija on helppo ottaa. Sitten hänelle annetaan työpöytä täyteen sellaisia tehtäviä, jotka kuuluisivat oikeastaan markkinointipäällikölle, eikä harjoittelijalle edes välttämättä makseta palkkaa. Harjoittelijat ovat usein paljon enemmästä vastuussa kuin mitä voisi olettaa ja mistä heille maksetaan.
Kyselyn mukaan 43 prosenttia harjoittelijoista kokee, että työnantaja arvosti omaa työtä harjoittelijana jonkun verran. 40 prosenttia eli lähes yhtä moni on sitä mieltä, että työtä arvostettiin paljon.
– Minun työtäni arvostettiin ihan ehdottomasti. Pääsin saman tien mukaan tärkeisiin palavereihin ja mielipiteitäni kuunneltiin ja jopa erikseen kysyttiin, Kaisa Mikkola kiittelee.
Kuitenkin 17 prosentilla kyselyyn vastanneista on tunne, ettei heidän työtään harjoittelijana juurikaan arvostettu.
Lähinnä pyörin toimiston ala-aulassa odottamassa, että joku proikkari tarvitsee kaupassa kävijää tai oikolukijaa. Enkä ollut ainoa harkkari, joka oli pettynyt kokemukseen, kertoo eräs kyselyyn vastannut.
Työtehtävät olivat kuvien etsimistä kuvapankista, kahvituksia ja postituksia sekä oikolukua. Intoa olisi ollut isompaankin oman osaamisen haastamiseen, mutta koen silti, että kokemus toimistoarjesta on auttanut myöhemmin työelämässä in-house-markkinoijana, kirjoittaa toinen.
Mikkolan tavoin 43 prosenttia vastanneista on sitä mieltä, että sai harjoittelupaikassaan erittäin hyvää kohtelua. Kohtelun kokee hyväksi 38, kohtalaiseksi 15 ja huonoksi neljä prosenttia.
Minua kohdeltiin todella hyvin: kehuttiin, kannustettiin ja puhuttiin jo alusta asti siitä, että minun toivotaan viihtyvän pidemmän aikaa kyseisessä työpaikassa (nyt olen jo toista vuotta vakituisena opiskelujen ohessa). Palkkaa nostettiin pyytämättä (myös ylennykset).
Pääsääntöisesti harjoittelijoita kohdeltiin ihan hyvin. Jotkut työntekijät eivät kuitenkaan kiinnittäneet harjoittelijoihin huomiota. Johto hädin tuskin moikkasi käytävällä.
”Kannattaa pitää mielessä, että harkkari voi olla parin vuoden päästä asiakkaasi."
Sanna-Kaisa Koivisto muistuttaa, että harjoittelijaa tulee tilanteesta riippumatta kohdella hyvin ja arvostavasti.
– Kannattaa pitää mielessä, että harkkari voi olla parin vuoden päästä asiakkaasi. Se, miten olet kohdellut häntä harjoittelijana, voi vaikuttaa myöhemmin moneen asiaan.
Silti useammassa avoimessa vastauksessa käy ilmi se, ettei ole täysin tavatonta, että harjoittelijaa kohdellaan epäasiallisesti.
Epäkohtiin puuttuessani minulle kuitattiin vain, että "kyllä muissakin toimistoissa". Asia sivuutettiin täysin. Johdon vallankäyttö oli kyseisessä firmassa* ihan uskomatonta gaslightingia. Moni harjoittelija pyrittiin lyttäämään niin, että huomio siirtyi pois firman epäeettisistä toimintatavoista työntekijän omaan "heikkoon" suoriutumiseen.
Koiviston mielestään on tärkeää, että koko ala kiinnittäisi huomiota siihen, että harjoittelijat saisivat mahdollisimman hyvän kokemuksen työmaailmasta markkinointialalla.
– Kenenkään ei pitäisi harjoittelun takia järkyttyä, että onko tämä ala oikeasti tällainen. Ei ole reilua pilata koko alan mainetta sillä, että muutama toimija hoitaa hommat miten sattuu.
*Koska verkkokysely toteutettiin anonyymina, MarkkinointiUutiset ei julkaise vastauksissa esille tulleen toimiston nimeä.
