Suomalaiset pitävät itseään keskimäärin harkitsevampana, säästäväisempänä ja raha-asioista kiinnostuneempana rahankäyttäjänä kuin puolisoaan, selviää Danske Bankin Raha & rakkaus -kyselytutkimuksesta.

Niistä vastaajista, jotka kuvailevat itseään harkitseviksi rahankäyttäjiksi, vain 45 prosenttia kuvaa puolisoaan harkitsevaksi rahankäyttäjäksi. Itsensä raha-asioista kiinnostuneeksi kokee 38 prosenttia vastaajista, kun taas puolisoaan raha-asioista kiinnostuneeksi kuvaili vain 27 prosenttia vastaajista.

– Enemmistö vastaajista liittää itseensä positiivisempia määreitä rahankäyttäjänä kuin puolisoonsa. Monen vastaajan kohdalla voi olla fiksua vilkaista peiliin: onko oma rahankäyttö todella pääosin järkevää, ja huonoista talouspäätöksistä vastaa puoliso? Rahankäytön järkevyyttä arvioidaan usein ostettujen lattekahvien määrässä, kun oikeasti säästämisessä ja rahankäytössä huomion pitäisi kiinnittyä talouden isoon kuvaan, Danske Bankin senioristrategi Kaisa Kivipelto toteaa tiedotteessa.

Noin kolme viidestä vastaajasta kokee melko tärkeäksi sen, että oma puoliso on rahankäytöltään samankaltainen kuin vastaaja itse on.

Monet suomalaisparit ovat sisäistäneet, että avoimuus raha-asioissa on olennaista, mutta joillekin rahapuhe on edelleen vaikeaa. Danske Bankin sijoittamisesta ja säästämisestä vastaavan johtajan Ville Oravan mukaan suunnitelmallisuuden avulla voi välttää turhaa riitelyä ja lisätä taloudellista mielenrauhaa:

– Kun yhteiset menot menevät yhteiseltä tililtä, ei esimerkiksi sähkölaskun maksajasta tarvitse kinastella kerran kuussa. Sama pätee kaikkiin yhteisiin menoihin, esimerkiksi asumiseen ja ruokaan, Orava sanoo.

Ja riitojahan raha aiheuttaa. Lähes joka toinen vastaajista kertoo riitelevänsä rahasta joskus puolisonsa kanssa.

Yleisimmät riidanaiheet ovat rahankäyttötyylin erot (19 %), päivittäisiin hankintoihin liittyvät raha-asiat (18 %) ja menojen vähentäminen (18 %). Vähiten vastaajat riitelevät perintösuunnitteluun liittyvistä asioista.

Avoliitossa olevat riitelevät rahasta enemmän kuin avioliitossa olevat vastaajat. Ylimmässä tuloluokassa rahasta riiteleminen on yleisintä, mutta toisaalta pienituloisimmissa talouksissa keskustellaan useimmista raha-asioista harvemmin kuin isotuloisissa talouksissa.