Muotikaupan kokonaisarvo laski tammi–heinäkuussa prosentilla, vaikka myytyjen tuotteiden määrä kasvoi 1,2 prosenttia.

Muotivaatteiden myynnin arvo supistui 1,6 prosenttia ja kenkien 5,1 prosenttia. Urheiluvaatteiden myynnin arvo kasvoi vain 0,5 prosenttia, mutta määrä peräti 13,5 prosenttia. Urheilukaupan jalkinemyynti puolestaan kasvoi 7,4 prosenttia ja parimäärä 16 prosenttia. Urheilukauppa painui sekin silti kokonaisuudessaan miinukselle.

Suurin pudotus kohdistui pyöräkauppaan. Maaliskuussa hallitus ilmoitti poistavansa työsuhdepyörien verokannustimen vuoden 2026 alusta, mikä romahdutti kysynnän välittömästi. Heinäkuun loppuun mennessä sähköpyörien myynti oli laskenut 34,5 prosenttia.

– Pyöräkaupan romahdus maaliskuun jälkeen painoi koko välinekaupan miinukselle. Monet kaupat joutuvat realisoimaan varastojaan, ja vaikutukset näkyvät pitkälle ensi vuoteen, Muoti- ja urheilukauppa ry:n toimitusjohtaja Veli-Matti Kankaanpää toteaa tiedotteessa.

Vaatteiden verkko-ostosten arvo EU:n ulkopuolelta laski tammi–kesäkuussa prosentilla, mutta kappalemäärä kasvoi edelleen prosentilla verrattuna vuoden 2024 jälkipuoliskoon.

Kiinan osuus tuoduista tuotteista oli 98 prosenttia kappalemäärissä ja 91 prosenttia arvossa. Suomalaiset ostivat alkuvuonna kiinalaisista verkkokaupoista 3,1 miljoonaa vaatekappaletta – mikä vastasi jo noin 10,4 prosenttia kaikista vaateostoista.

– Kyse ei ole enää pienestä ilmiöstä. Ostomäärät ovat niin suuria, että EU-alueelta tehtävät verkko-ostokset jäävät kauas taakse. On vähintään kohtuullista edellyttää kiinalaisilta verkkokaupoilta samoja tuote- ja jätekäsittelyvaatimuksia kuin kotimaisilta toimijoilta – ennen kuin on liian myöhäistä, Kankaanpää painottaa.