EU:n palkka-avoimuusdirektiivi astuu voimaan kesällä. Suomalainen Evenpay lanseeraa tekoälyvetoisen ratkaisun, joka auttaa yrityksiä tunnistamaan perusteettomat palkkaerot ja puuttumaan sukupuoleen perustuvaan palkkasyrjintään.

Suomalaiseen kulttuuriin ei perinteisesti ole kuulunut palkoista puhuminen.

Viimeistään kesäkuussa 2026 Suomessa astuu kuitenkin voimaan kaikkiin työnantajiin ja työntekijöihin vaikuttava EU:n palkka-avoimuusdirektiivi.

Direktiivin tarkoituksena on lisätä palkitsemisen läpinäkyvyyttä ja karsia sukupuolten välisiä perusteettomia palkkaeroja. Jatkossa jokaisella työntekijällä on esimerkiksi oikeus tietää, miten hänen palkkansa vertautuu samaa tai samanarvoista työtä tekeviin kollegoihin. Työnantajille muutos tarkoittaa, että jokainen maksettu euro on pystyttävä perustelemaan.

Evenpayn ohjelmisto tekee palkka-avoimuudesta automaattista ja dataohjattua. Ratkaisu ei tiedotteen mukaan ole vain raportointityökalu vaan tekoälypohjainen järjestelmä perusteettomien palkkaerojen kitkemiseen ja tasa-arvoisemman työelämän rakentamiseen.

Evenpay laatii selkeän kokonaiskuvan organisaation palkka-avoimuuden tilasta ja tunnistaa mahdolliset ongelmakohdat. Sillä voi luoda selkeät palkkausluokat, vaativuusluokittelut ja palkkarakenteet kaikkiin tehtäviin. Evenpayn ytimessä on tekoäly, joka esimerkiksi auttaa esihenkilöitä perustelemaan päätökset lain vaatimalla tavalla. Ohjelmisto sisältää keskustelevan käyttöliittymän, jonka avulla johto voi kysyä organisaation palkkauskäytänteistä ja niiden perusteista suoraan ja saada vastaukset reaaliajassa.

– Tekoälypohjainen alustamme auttaa organisaatioita tunnistamaan, ymmärtämään ja poistamaan palkkaepäkohtia ennen kuin niistä tulee järjestelmällisiä ongelmia, Evenpayn toimitusjohtaja ja toinen perustaja Karl Engelvuori kertoo tiedotteessa.

Evenpaysta kerrotaan, että jos esimerkiksi 500 työntekijän yrityksessä tulee yhtenä kuukautena 400 virallista palkkatietokyselyä, joihin on vastattava henkilökohtaisesti ja perustellusti, manuaalinen HR-prosessi halvaantuu. Tällöin virheherkkyys kasvaa ja työntekijöiden luottamus työnantajaan murenee nopeasti.

– Direktiivin tuoma muutos on todella kaivattu, sillä nykytahdilla palkkatasa-arvo saavutettaisiin vasta noin 120 vuoden kuluttua, ja esimerkiksi naisen euro on edelleen vain noin 84 senttiä. Nyt kun työntekijät saavat oikeuden tietää kollegoidensa palkkatason, työnantajan on pystyttävä vastaamaan kysymyksiin viipymättä. Perusteettomat palkkaerot eivät ole riski vain työnantajan maineelle, vaan ne voivat vaarantaa koko liiketoiminnan ja kyvyn houkutella huippuosaajia, Engelvuori muistuttaa.