Terveyden ja hyvinvoinnin laitos käynnistää tänä vuonna maailmankin mittakaavassa poikkeuksellisen laajan tutkimuksen, jossa seurataan vuosina 2026–2029 Suomessa syntyvää sukupolvea perheineen seuraavan sadan vuoden ajan.

Huomisen Suomi -tutkimukseen tavoitellaan mahdollisimman suurta osaa noin 200 000 perheestä, joihin näiden neljän vuoden aikana syntyy lapsia. Tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää, miten elinolosuhteet, varhaiset elämän tapahtumat, kuten perheiden kuormitus tai elintavat, sekä yhteiskunnalliset ja globaalit muutokset vaikuttavat ihmisen terveyteen.

Tutkimuksessa selvitetään muun muassa sitä, missä kohdin elämänkulkuun syntyy hyvinvoinnin kannalta ratkaisevia käännekohtia. Se yhdistää rekisteritietoja, lyhyitä kyselyitä sekä raskauden seurantaan ja synnytykseen kuuluvia näytteitä ja mittauksia.

Laaja pitkän aikavälin aineisto auttaa tunnistamaan eri tekijöiden välisiä syy- ja seuraussuhteita. Samalla voidaan ymmärtää, missä elämänvaiheissa tuki on vaikuttavinta ja millaiset toimet ehkäisevät ongelmia tehokkaimmin.

Kunnianhimoinen hanke lanseerattiin viime viikolla poikkeuksellisella tavalla. Kampanjan luova toimisto on TBWA\Helsinki.

Perinteisen viestinnän sijaan lanseerauksessa lähdettiin liikkeelle inhimillisemmästä lähtökohdasta: mitä jos odottavat parit voisivat tavata tulevan lapsensa jo nyt? Taustalla oli myös tieto siitä, että yli 90 prosenttia vanhemmista suhtautuu tulevaisuuteen optimistisesti, vaikka maailmanmeno antaakin tähän juuri nyt vain vähän aihetta.

Järjestelmä käsitteli jokaisen parin yksilöllisesti.

Kampanjan toteuttamiseksi neljä aitoa odottavaa paria istutettiin kameran eteen. Dokumenttielokuvassa he osallistuivat syvähaastatteluihin ja kertoivat avoimesti itsestään, historiastaan, toiveistaan, peloistaan ja arvoistaan.

Tämän jälkeen tekoäly astui kuvaan.

Järjestelmä käsitteli jokaisen parin yksilöllisesti: se yhdisti kasvonpiirteitä geneettisellä tasolla vanhempien valokuvien perusteella, loi äänen heidän puhenäytteistään ja rakensi persoonallisuusprofiilin haastattelujen pohjalta. Tuloksena syntyi interaktiivinen tekoälyhahmo, heidän tuleva lapsensa.

Jotta lapsi tuntuisi mahdollisimman todelliselta, tekoälyjärjestelmän rakentamisessa hyödynnettiin perinnöllisyystiedettä. Generatiivinen tekoäly räätälöitiin huolellisesti kootun geneettisen ja biologisen tutkimustiedon avulla. Se otti huomioon esimerkiksi dominoivat ja resessiiviset piirteet, polygeeniset ominaisuudet sekä perheenjäsenten samankaltaisuuden periaatteet.

Nämä ovat samoja mekanismeja, jotka ohjaavat fyysisten piirteiden, äänen ominaisuuksien ja persoonallisuuden periytymistä.

– Haastavinta oli rakentaa aidosti uskottava biologinen yhdistelmä: Lapsi, joka näyttää vanhemmiltaan, kuulostaa heiltä, ja jonka persoonallisuudessa on jotakin siitä, keitä he ovat, TBWA\Helsingin tekoälyjohtaja Umberto Onza toteaa tiedotteessa.

Dokumentin lopussa kukin pari esiteltiin tulevalle lapselleen, ja he saivat käydä tämän kanssa vuorovaikutteisen keskustelun. Osa lapsista rauhoitteli vanhempiaan, osa kiitti heitä, ja osa pyysi tekemään päätöksen, joka voisi vaikuttaa heidän tulevaisuuteensa. Keskustelun lopuksi lapset kutsuivat vanhemmat mukaan tutkimukseen.

Luovan tiimin mukaan kampanjan tavoitteena oli tehdä monimutkaisesta tieteellisestä hankkeesta henkilökohtainen.

– Eniten meidät yllätti tulevien vanhempien emotionaalinen reaktio. Kun he kuulivat tulevaisuuden lapsensa puhuvan ensimmäistä kertaa, ymmärsimme rakentaneemme jotain paljon suurempaa kuin pelkän tekoälyagentin, Onza kertoo.

TBWA\Helsingistä kerrotaan, että tietoturva huomioitiin projektissa kaikilla tasoilla. Kaikki ladatut kuvat, videot ja henkilökohtaiset tarinat käsiteltiin vain hahmon luomiseksi, suojattiin salatulla pilvitallennuksella eikä niitä käytetty tekoälymallien kouluttamiseen. Kaikki data myös poistetaan pysyvästi, kun käyttäjä päättää poistaa hahmonsa.

Huomisen Suomi -tutkimus käynnistyi maaliskuussa Uudellamaalla HUS:n alueella, ja se laajenee myöhemmin koko maahan.

– Toivomme, että mahdollisimman moni perhe lähtee mukaan jo raskauden alkuvaiheessa, jotta voimme ymmärtää paremmin, miten hyvinvointi alkaa rakentua jo ennen syntymää, projektin johtaja Annamari Lundqvist THL:ltä kertoo.