Suomalaiset kuluttavat mobiilidataa ennätysmäärin. Suomalaisten täysikäisten joukosta eniten kännykkänettiä käyttävät nuoret aikuiset ikäryhmässä 18–29 vuotta. Datankäyttö on kuitenkin kasvanut viime vuosina merkittävästi kaikissa ikäryhmissä.

DNA:n valtava vertailu 50 suurimman kunnan välillä tammi–lokakuussa 2025 paljastaa yllättäviäkin eroja kuntien ja ikäryhmien välillä puhelimilla käytetyissä datamäärissä.

18–29-vuotiaat käyttävät selvästi eniten mobiilidataa kaikissa kunnissa, mutta vanhemmat ikäryhmät ovat kirineet: esimerkiksi 50–59-vuotiaat kuluttavat jo kaikissa tarkastelluissa kunnissa yli 1 000 megatavua dataa päivässä.

Koko Suomen tasolla 18–29-vuotiaat käyttävät keskimäärin 2 975 Mt päivässä, kolmikymppiset 1 758 Mt, nelikymppiset 1 523 Mt ja viisikymppiset 1 309 Mt. Datankäyttö laskee selvästi kuusi-, seitsemän ja kahdeksankymppisten ryhmissä.

– Jos katsotaan pari vuotta taaksepäin, ovat suhteelliset erot pienentyneet kolme-, neljä- ja viisikymppisten välillä datamäärien kasvaessa. Käyttäjät voi nyt jakaa karkeasti kolmeen ryhmään. Selkeästi ykkösenä ovat nuoret aikuiset, jotka ehkä yhä opiskelevat tai vasta aloittelevat työelämässä. Toisena ryhmänä tulevat työikäiset ihmiset keski-iän molemmin puolin. Kolmantena ryhmänä, muita selvästi pienemmillä kännykän datamäärillä, ovat eläkeikää lähestyvät tai sen jo ylittäneet henkilöt, DNA:n mobiililiiketoiminnan johtaja Mikko Valtonen summaa tiedotteessa.

Kuntien välillä on kuitenkin merkittäviä eroja asukkaiden datankäytössä.

Esimerkiksi Raahe, Savonlinna, Kotka, Tornio ja Imatra ovat selvästi nuorten aikuisten kännykkänetin käytön kärjessä, sillä niissä 20–29-vuotiailla keskimäärin ylittyy 3 700 Mt päivässä.

Myös esimerkiksi Kajaanissa, Riihimäellä, Joensuussa, Rovaniemellä, Mikkelissä, Kouvolassa ja Hämeenlinnassa asuvat nuoret aikuiset käyttävät huomattavasti enemmän dataa kuin parikymppiset Suomessa keskimäärin. Sen sijaan esimerkiksi Ylöjärvellä, Vihdissä, Tuusulassa, Kangasalla ja Sastamalassa asuvien nuorten aikuisten datankäyttö jää maan keskiarvon alapuolelle.

– Mielenkiintoinen havainto on, että koko Suomen keskiarvo asettuu 50 suurimman kunnan listan häntäpuolelle jokaisessa ikäryhmässä. Tämä kielii siitä, että isoissa kunnissa ihmiset käyttävät tyypillisesti enemmän mobiilidataa kuin koko maassa keskimäärin, Valtonen huomauttaa.

50 suurimman kunnan mobiilidatamäärien kärkikolmikko on Rovaniemi, Vantaa ja Tampere. Vähiten kännykkänettiä käytetään Hollolassa, Sastamalassa ja Kokkolassa.

Valtonen ei tunnista yksittäistä tekijää, joka selittäisi kuntien välisiä eroja. Syitä voi kuitenkin etsiä esimerkiksi pitkistä välimatkoista, julkisen liikenteen saatavuudesta ja kuntalaisten ikäjakaumasta tai heidän läheistensä asuinpaikoista.

– Kuntalaisten ikäjakauma vaikuttaa paljon. Nuoret käyttävät selvästi vanhempiaan enemmän dataa, joten suhteellisesti suurempi määrä nuoria nostaa koko kunnan datamäärän keskiarvoa. Opiskelijoiden ja nuorten aikuisten keskuudessa saattaa myös korostua sellainen käyttötapa, että heillä ei ole lainkaan kodin kiinteää nettiä, vaan kaikki tehdään puhelimella tai puhelimen nettiä tietokoneelle tai muille laitteille jakaen. Myös julkisen liikenteen käyttömäärällä on merkitystä. Jos työmatkan istuu bussissa tai metrossa, ehtii puhelinta selailla paljon enemmän kuin auton ratissa, Valtonen avaa.

– Lisäksi kuntalaisten taustatekijöillä on merkitystä. Sukua tai ystäviä muissa maissa omaavat henkilöt saattavat haluta pitää yhteyttä kaukana asuviin läheisiinsä videopuheluiden välityksellä. Sama pätee tietysti myös Suomen sisällä, jos läheiset asuvat kaukana ja heitä tapaa muutoin harvoin. Tämä lisää mobiilidatan kulutusta, sillä erityisesti eri maiden väliset puhelut soitetaan usein dataverkossa esimerkiksi Whatsappia tai Signalia käyttäen, Valtonen jatkaa.

Monissa kunnissa tietyt ikäryhmät erottuvat keskijoukosta selvästi. Esimerkiksi Imatralla ja Raahessa kolmekymppiset käyttävät poikkeuksellisen paljon dataa. Nelikymppisten suurissa datamäärissä erottuvat Raahen ja Imatran lisäksi myös Tornio ja Rovaniemi, kun taas Pirkkalassa sama 40–49-vuotiaiden ikäryhmä käyttää kännykkänettiä poikkeuksellisen vähän.

Viisikymppisten joukosta ei erotu erityisiä kärkikuntia, mutta poikkeuksellisen vähän he käyttävät dataa Raisiossa. Kuusikymppisten joukossa hajonta on varsin suurta, ja selkeänä kärkenä erottuvat jälleen Imatra ja Rovaniemi sekä Porvoo. Vähiten datankäyttöä 60–69-vuotiailla on Kokkolassa ja Seinäjoella.

Seitsemänkymppisten kännykkädatan käyttäjäkärki löytyy Rovaniemeltä, Mäntsälästä, Riihimäeltä, Keravalta, Helsingistä, Nurmijärveltä ja Imatralta, kun selvästi pienintä mobiilidatankäyttö ikäryhmässä on Raisiossa ja Hollolassa.

Kuten kaikissa ikäryhmissä, myös yli 80-vuotiaiden kännykkänetin käyttö on lisääntynyt vuosittain, ja suhteellisesti kaikista nopeimmin. Riihimäellä, Keravalla ja Lempäälässä yli 80-vuotiaat vaikuttavat poikkeuksellisen aktiivisilta kännykkänetin käyttäjiltä kuluttamalla 240–333 Mt mobiilidataa päivässä. Tämä on selvästi enemmän kuin koko maan keskiarvo 168 Mt.