Peräti 84 prosenttia kokee henkilöstön kuulemisen toteutuneen huonosti tai erittäin huonosti, ja yhtä moni katsoo, että muutosta ei toteuteta henkilöstön kannalta oikeudenmukaisesti.

Vaikka henkilöstötilaisuuksia on järjestetty, moni kokee niiden jääneen näennäisiksi ja jopa osallistujien kokemuksia vähätteleviksi. Erityisesti viestinnän keskeisissä tehtävissä toimivien asiantuntijoiden näkemyksiä olisi vastaajien mukaan pitänyt hyödyntää valmistelussa enemmän.

Muutosprosessi on koettu epäreiluksi jopa heidän joukossaan, jotka saavat muutoksessa etuja. Osa ministeriöissä työskentelevistä viestinnän ammattilaisista onkin vaihtanut työpaikkaa muutoksen edetessä.

– Muutoksessa työntekijöiden huolien kuuleminen ja tilanteen haastavuuden myöntäminen on tämän päivän johtamisessa keskeistä. Johtajat eivät johda vain juridisia ja hallinnollisia asioita, vaan myös ihmisiä. Valtioneuvostosta käsin johdetaan koko Suomea. Tässä olisi ollut tuhannen taalan paikka näyttää hyvää johtamisesimerkkiä suomalaiselle johtamiskulttuurille, Viesti ry:n toiminnanjohtaja Siina Repo toteaa tiedotteessa.

Uuden organisaation on määrä käynnistyä 1. heinäkuuta., mutta vastauksista ilmenee, että uusi johto aloittaa vasta elokuussa. Tulevat tehtävänkuvat ovat vastausten mukaan edelleen epäselviä, vaikka uuden organisaation käynnistymiseen on enää muutama viikko.

– Valtioneuvoston kanslian alle siirtyy 140 henkilöä heinäkuun alussa, mutta uusien johtajien on määrä aloittaa vasta elokuussa. Henkilöstön johtamisen näkökulmasta olisi ollut tärkeää synkata johdon ja uuden organisaation aloittaminen vähintäänkin yhtä aikaa, tai jopa perehdyttää johto ennen kuin uusi organisaatio edes käynnistyy, Repo sanoo.

Myös viestinnän arvostuksen koetaan laskeneen. Erityisasiantuntijoita ja päälliköitä on alennettu asiantuntijatasolle, ja osa on kokenut selvän palkanalennuksen. Viestinnän edustus johtoryhmissä on vähentymässä, ja tätä kautta viestinnän strategisen roolin koetaan heikentyvän.

– Viestinnän osaamisen merkitys osana johtamista näyttäytyy aliarvostettuna, mikä on huolestuttavaa, koska johtaminen on tänä päivänä yhä enenevässä määrin viestintää. Herää kysymys, miten ministeriöitä johdetaan jatkossa strategisesti, jos viestintä ei ole tässä kuvassa mukana, Repo sanoo.

Osa vastaajista näki muutoksessa myös mahdollisuuksia. Muutoksen positiivisista puolista kysyttäessä nousi esiin mahdollisuudet yhteistyön vahvistumiseen ministeriöiden välillä, viestinnän yhtenäistyminen, resurssien tehokkaampi käyttö, osaamisen parempi jakaminen, paremmat kehittymis- ja uramahdollisuudet sekä päällekkäisen työn väheneminen ja toiminnan tehostuminen.