Summa Collectiven tuore, markkinoinnin, myynnin ja viestinnän asiantuntijoille ja päättäjille suunnattu kysely paljastaa merkittävän aukon suomalaisyritysten tekoälyn riskienhallinnassa.

Vaikka jopa 74 prosenttia vastaajista tuntee olevansa luottavainen organisaationsa kykyyn noudattaa uutta AI-lainsäädäntöä, vain 30 prosentilla on käytössä virallinen, kirjallinen tekoälyn käyttöpolitiikka.

Vastaajista lähes puolet ilmoitti käyttävänsä tekoälytyökaluja päivittäin, mikä on viiden prosenttiyksikön kasvu edelliseen, kesäkuussa 2025 toteutettuun kyselyyn verrattuna. Samaan aikaan luottamus tekoälyn tuottamaan sisältöön sellaisenaan on romahtanut: pelkän AI-tekstin käyttämiseen luottaa enää vain 2,5 prosenttia vastaajista, kun osuus oli aiemmin 8,9 prosenttia.

Muun muassa tekijänoikeus- ja tekoälyjuridiikkaan erikoistuneen Juristi Elina Koivumäen mukaan vastuu AI-sisällön laillisuudesta ja käytön riskittömyydestä lankeaa kuitenkin tekoälyllä tuotetun aineiston käyttäjälle.

– Yritysjohto on vaarassa joutua vastuuseen, jos se ulkoistaa riskienhallinnan ja luottaa siihen, että henkilöstön asiantuntijat osaavat uuden ja monin paikoin tulkinnanvaraisen lainsäädännön vaatimukset ilman organisaation omaa sisäistä käytännön ohjeistusta, Koivumäki kommentoi tiedotteessa.

Kyselyssä 53 prosenttia vastaajista arvioi seuraavan 12 kuukauden aikana ottavansa uusia tekoälytyökaluja käyttöön. Lähes yhtä suuri osuus arvioi käyttävänsä tekoälyä useampaan eri työtehtävään.

Eniten käytetyt tekoälytyökalut ovat keskustelubotit, kuten Chat GPT, Gemini ja Claude, joita kertoo kokeilleensa 92,5 prosenttia vastaajista. Kuvageneraattoreita on kokeillut 39 prosenttia ja Microsoft Copilottia, Google Workspace AI:ta tai Notion AI:ta 64 prosenttia vastaajista.

SEO- ja sisällöntuotantotyökaluja on vähintään testannut joka kymmenes vastaaja. Video- ja äänityökalujen käyttö ei ole vielä kovin yleistä, mutta edellisiä on kokeillut 12 prosenttia ja jälkimmäisiä 6 prosenttia vastaajista.

Eniten tekoälyä käytetään tekstien suunnitteluun ja kirjoittamiseen, toiseksi eniten sisällön kääntämiseen tai tiivistämiseen ja kolmanneksi eniten inspiraation saamiseen. Datan analysointiin ja raportointiin tekoälyä käyttää 34 prosenttia vastaajista. Tätä tekee kuitenkin yhä useampi, sillä puoli vuotta aiemmin osuus oli vain 21 prosenttia.

Suurin yksittäinen tekoälyn käyttöönoton haaste vastaajille oli edelleen tekninen osaaminen (40,9 %). Vastuullisuuden ja eettisyyden varmistaminen (31,7 %) sekä lainsäädännön ymmärtäminen (29,4 %) seuraavat kuitenkin heti perässä, mikä näyttäisi osoittavan, että huoli lain noudattamisesta on merkittävä pullonkaula tekoälyn täysimääräiselle hyödyntämiselle.