Naisten keskuudessa ostojen muutosta kuvaava saldoluku on −28 ja miesten keskuudessa −16. Maaseutumaisissa kunnissa saldoluku on −30. Saldoluku kertoo ostoksiaan lisänneiden ja vähentäneiden vastaajien osuuksien erotuksen. Negatiivinen luku merkitsee, että ostamistaan vähentäneitä on enemmän kuin sitä lisänneitä.

– Tulokset osoittavat, etteivät ostamisen paineet jakaudu tasaisesti. Tutkimus antaa signaaleja, että erityisesti maaseudulla tilanne voi muodostua hankalaksi sekä kuluttajalle että kaupalle: etäisyydet ovat pitkiä, vaihtoehtoja on vähemmän ja kysynnän heikkeneminen voi kaventaa paikallista palvelutarjontaa entisestään, Homer huomauttaa.

Tutkimuksessa kysyttiin myös, miten vastaajat arvioivat vuoden 2024 yleisen arvonlisäverokannan nousun 24 prosentista 25,5 prosenttiin vaikuttaneen heidän ostokäyttäytymiseensä.

Vaikutusta arvioitiin asteikolla 0–10, jossa nolla tarkoitti, ettei korotus vaikuttanut lainkaan, ja kymmenen erittäin suurta vaikutusta. Kaikkien vastaajien keskiarvo oli 3,91.

Alle 30-vuotiailla vaikutuksen keskiarvo oli 4,96, kun se oli vähintään 70-vuotiailla 3,01. Noin neljännes vastaajista (24 %) arvioi vaikutuksen välille 7–10. Toisaalta 25 prosenttia katsoi, ettei arvonlisäveron korotus ollut vaikuttanut heidän ostokäyttäytymiseensä lainkaan.

Kysymys koski kaikkea ostokäyttäytymistä, ei ainoastaan erikoiskaupassa tehtyjä ostoksia.

Tutkimuksessa vastaajia pyydettiin arvioimaan, mitkä tekijät vaikuttavat jonkun heidän tuntemansa henkilön ostopäätöksiin. Hinta nousi yleisimmäksi ratkaisevaksi tekijäksi (42 %). Seuraavina olivat tuotteen sopivuus tarpeeseen (33 %) ja hyvät tarjoukset (30 %).

Hieman yli puolet vastaajista, 52 prosenttia, kertoo tekevänsä ostopäätöksen ennen erikoiskauppaan saapumista. Liikkeessä päätös syntyy 42 prosentilla vastaajista.