Jos kaikki maailmassa söisivät, asuisivat, liikkuisivat ja kuluttaisivat kuin suomalaiset, ainakin viidennes maailman lajeista olisi vaarassa kuolla sukupuuttoon.

Jyväskylän yliopiston tutkijoiden tulevaisuustalo Sitralle laatimassa selvityksessä on nyt laskettu ensimmäistä kertaa suomalaisten kulutuksen keskimääräinen luontojalanjälki. Luontojalanjälki kertoo, kuinka suuren kuormituksen yksilön elämäntapa aiheuttaa luonnolle.

Suomalaisten suuri luontojalanjälki johtuu muun muassa vauraille länsimaille tyypillisestä korkeasta kulutuksesta, paljon liha- ja maitotuotteita sisältävästä ruokavaliosta sekä ilmastopäästöjä aiheuttavista liikkumistavoista.

Suomalaisen luontojalanjäljestä 42 prosenttia syntyy syömisestä. Yli puolet syömisen luontohaitasta syntyy liha- ja maitotuotteista. Syömisen luontohaitasta 98 prosenttia kohdistuu kuitenkin Suomen ulkopuolelle kansainvälisten tuotantoketjujen kautta ja vain kaksi prosenttia Suomeen.

Liikenne aiheuttaa noin neljänneksen suomalaisten luontojalanjäljestä. Muun kulutuksen – kuten harrastamisen ja muun vapaa-ajan kulutuksen, terveydenhoidon sekä kotitaloustavaroiden – osuus luontojalanjäljestä on noin viidennes. Asumisen energia muodostaa keskimääräisestä luontojalanjäljestä 14 prosenttia.

Selvitys osoittaa myös, että kulutuksen luontojalanjälkeä on mahdollista pienentää merkittävästi arjen valinnoilla. Suurimmat myönteiset vaikutukset syntyvät lisäämällä kotimaisten kasviproteiinien ja kalan osuutta ruokavaliossa, energiansäästöllä, vähentämällä puun ja muiden polttoaineiden käyttöä, suosimalla kestäviä liikkumismuotoja sekä ostamalla käytettyä ja välttämällä turhia hankintoja.

Tutkijoiden kehittämällä menetelmällä voidaan jatkossa laskea minkä tahansa maan tai alueen asukkaiden kulutuksen luontojalanjälki, mikäli tarvittavat aineistot ovat saatavilla.

Samaa menetelmää voivat hyödyntää myös yritykset, kunnat ja muut organisaatiot oman luontojalanjälkensä laskemiseen.

Esimerkiksi Sitran osin rahoittamassa hankkeessa Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat laskeneet S-ryhmän kaikkien toimintojen luontojalanjäljen. Sitra, teknologiayhtiö Nokia ja Jyväskylän yliopisto tekevät puolestaan yhteistyötä luontojalanjälkilaskennan kansainväliseksi valtavirtaistamiseksi. Lisäksi Nordea ja Jyväskylän yliopisto ovat käynnistäneet yhteistyön, jossa kehitetään menetelmiä rahoitusalan luontojalanjäljen ja siihen liittyvien riskien arvioimiseen.