Vuonna 2019 Suomessa aloitti mielenkiintoinen toimistobrändi, sillä kyseisen yrityksen perustajina toimi kolme entistä toimistojohtajaa, Antti Hirvonen, Jimi Veijonen ja Jussi Snicker. Veijonen oli MKTG:n perustaja ja myöhemmin yhtiön omistavan Dentsun Groupin Head of Client Experience. Hirvonen toimi Dentsulla eri johtotehtävissä. Snicker puolestaan on Son Helsingin perustaja, ja hän työskenteli toimistofuusion jälkeen Dynamo & Sonin osakkaana ja luovana johtajana. 

Kolmikon perustaman toimiston nimeksi tuli Def Agency, joka on tänä päivänä tunnettu toimija markkinoinnin alalla, vaikka kyseessä ei olekaan kokoluokaltaan iso tekijä. Toimisto on kuitenkin haalinut merkittäviä asiakkuuksia ja kasvanut vauhdilla, paljon nopeampaa kuin valtaosa kilpailijoistaan viimeisen kolmen ja puolen vuoden aikana.

Def Agencyn liikevaihto on tuplaantunut vuosi vuodelta, ja tänä vuonna liikevaihto on jo noin kaksi miljoonaa euroa. Liiketulos asettuu noin 300 000 euroon, mikä on kova tulos parin miljoonan liikevaihdolla.

MarkkinointiUutiset tapasi Veijosen (kuvassa alarivin keskellä) ja kysyi, kuinka toimisto on onnistunut tekemään vahvaa kasvua heti kättelyssä. Veijonen sanoo heti alkuun, että alkuaikojen yksi linjaus on näytellyt merkittävää roolia menestyksessä ja tehnyt eron moniin kilpailijoihin.

Tuo linjaus liittyy asiakkaisiin: yhteistyöhön alettiin vain FMCG-brändien kanssa. FMCG tarkoittaa fast-moving-consumer-goodsia, joka kääntyy suomeksi nopeakiertoisiksi kulutustavaroiksi.

– Meillä on todella tarkka fokus siitä, että etsimme asiakkaaksi vain kuluttajamarkkinointia tekeviä yrityksiä. Emme tee B2B:tä ollenkaan, mikä on poikkeuksellista mainostoimistolle Suomessa, Veijonen kertoo.

Linjaukselle löytyi selkeä syy. Def Agencyn pieneltä ydinryhmältä löytyy vahvuudet, joilla loistetaan kuluttajabrändien markkinoinnissa. Tällöin potentiaali parhaan mahdollisen lopputuloksen saavuttamiseksi on korkealla.

Suomessa toimistot ovat perinteisesti avoimia kaikenlaisilla asiakkaille. Monesti asiakasportfoliosta ei löydy selkeää punaista lankaa, vaan asiakkaana on brändejä niin B2C-puolelta kuin teollisuudesta. Omalta osaltaan tällainen lajitelma voi heikentää koko toimiston tasoa ja yrityksen liiketoimintaa.

Emme tee B2B:tä ollenkaan, mikä on poikkeuksellista mainostoimistolle Suomessa.

Veijonen ei halua määrittää oikeaa tapaa tehdä asioita, mutta hän tietää, että tarkan asiakasprofiilin määrittely toimii Def Agencylle niin asiakastyön laadun kuin liiketoiminnan näkökulmasta.

– Työn taso ja terve liiketoiminta kulkevat käsi kädessä. Kun tekee tuloksellista työtä asiakkaalle, se tekee liiketoiminnasta kannattavaa ja tervettä. Kannattava liiketoiminta puolestaan heijastuu henkilöstöön positiivisesti.

Asiakkaiden rajaaminen tuo kuitenkin toimiston johdolle paljon puntaroitavaa. Eteen nimittäin tulee asiakkaita, joilla olisi tarjota toimeksiantoja, mutta ne eivät kuulu toimiston kohderyhmään.

– Mikään raha ei saa meitä muuttamaan linjaamme. Olemme olleet tilanteessa, jossa meille tarjottiin merkittävää mahdollisuutta, mutta pidimme linjastamme kiinni, Veijonen avaa.

Kuinka merkittävästä mahdollisuudesta oli kyse?

– Kyseinen asiakasprojekti olisi ollut yhtä suuri kuin meidän kuluvan vuoden suurin toteutunut projekti, hän sanoittaa.

Kolme vahvaa osa-aluetta

Kuten todettu, Def Agencyn ydinryhmän vahvuudet ovat määritelleet sen, millaisia yrityksiä toimisto ottaa asiakkaakseen. Veijosen mukaan vahvuuksien tunnistaminen on ollut vähintään yhtä tärkeässä roolissa kuin kohderyhmän määrittäminen, sillä ilman vahvuuksien tunnistamista toimisto valitsisi vääränlaisia asiakkaita.

Def Agency on määrittänyt itselleen kolme selkeää osa-aluetta, jotka yhdistämällä luodaan laadukas kokonaisuus asiakkaalle.

– Ne ovat mainonnan suunnittelu, vaikuttajamarkkinointi ja tapahtumamarkkinointi. En pysty nimeämään toista toimistoa, jossa olisi kaikkiin kolmeen osa-alueeseen yhtä vahva tausta kuin meillä.

– Fokuksen laittaminen kolmen funktion tehokkaaseen yhdistämiseen on meidän juttu. Tällöin teemme vain sitä, missä uskomme olevamme hyviä.

Toimisto varmistaa laadun myös sillä, että toimiston ydinryhmä on pieni ja asiakkuuksissa on aina kokenut suunnittelijaryhmä. Lisäapua tiimeihin haetaan freelancereista ja tuotantoyhtiöistä.

Liikevaihto ensi vuonna neljään miljoonaan?

Tähän asti Def Agency on pystynyt tuplaamaan liikevaihtonsa vuosittain, mutta ensi vuonna parista miljoonasta neljään miljoonan nouseminen vaatii entistä isompia ponnisteluja. Veijonen ei kuitenkaan sano sen olevan mahdotonta.

– Se riippuu siitä, onko yrityksillä tässä vaikeassa maailmantilanteessa uskallusta tehdä uusia avauksia meidän kaltaisten toimistojen kanssa. Mikäli on, uskon meidän kasvun jatkuvan samaan malliin kuin aiemminkin. Tosin, ei se kasvu ole meidän tärkein tavoite, vaan oman tiimin ja asiakkaiden tyytyväisyys. 

Veijonen näkee, että Defillä on nykyisessä markkinassa pari isoa vahvuutta. Ensimmäinen juttu on se, että brändit saattavat käyttää useita kumppaneita saadakseen mainonnan suunnittelua sekä vaikuttaja- ja tapahtumamarkkinointia. Defiltä ne saa samasta paikasta.

– Ja toinen asia on se, että nykyinen maailmantilanne saattaa avata meidän kaltaisille pienille toimistoille uusia mahdollisuuksia. Nyt mannerlaatat liikkuvat, ja yritykset haluavat virittää markkinointifunktiot ja kumppanuudet mahdollisimman tehokkaaksi, joten silloin voidaan tehdä uusia avauksia. Kun katsotaan aiempia vaikeita aikoja, silloin on syntynyt aika monta huipputoimistoa.

Veijosen puheissa piilee varmasti totuus, mutta joku voisi nähdä toimiston riskitkin suurena, sillä Defillä on vain muutama iso asiakkuus, jotka tekevät leijonanosan liikevaihdosta. Nuo asiakkaat ovat Hartwall, PepsiCo ja Sanoma.

– Mutta toisaalta hoidamme näissä asiakkuuksissa montaa brändiä, joten meillä on periaatteessa toistakymmentä asiakkuutta. Jos yksi brändi leikkaa, se ei vielä tarkoita töiden loppumista. Lisäksi täytyy muistaa, että kaikki nämä brändit ovat hyvin hoidettuja ja niiden omistajat ymmärtävät markkinointiviestinnän merkityksen myös vaikeina aikoina.

Sekin on hyvä pointti. Defin hoidossa ovat muun muassa Pepsi Max, Hartwallin Sol, Heineken ja Lapin Kulta sekä Sanomien Ilta-Sanomat ja Satakunnan Kansa. Ne ovat kieltämättä hyvin hoidettuja brändejä, ja lisäksi ne kuuluvat yrityksiin, joissa markkinointi on tuotu kulmahuoneeseen.

Ainakin lähtökohdat kasvun jatkumiselle ovat suotuisat.