Media

HS Visio haluaa olla tulevaisuuteen katsova mediabrändi, joka tuottaa maan parasta talousjournalismia

Digitaalisuus ja visuaalisuus ovat HS Vision valttikortteja, kun se kilpailee lukijoista muun muassa Kauppalehden kanssa.
Kuva:
Rio Gandara/HS
HS Visio haluaa olla tulevaisuuteen katsova mediabrändi, joka tuottaa maan parasta talousjournalismia

Helsingin Sanomat tiedotti viime syksynä lanseeraavansa tänävuonna uuden mediabrändin, HS Vision, jonka toimitus koostuisi maan eturivintoimittajista. Heti kättelyssä luvattiin, että Visio keskittyy yrityksiin,teknologiaan, kansainväliseen talouteen, työelämään ja johtamiseen sekäsijoittamiseen ja markkinoihin.

Lanseeraus tapahtui maaliskuun ensimmäisellä viikolla. Uusi mediabrändi teki näyttävän sisääntulon: eräässä jutussa oli esimerkiksi laaja Bill Gatesin haastattelu.

HS Vision tuottajana aloittanut Anu-Elina Lehti kertoo MarkkinointiUutisille, että Suomen suurimpiin mediabrändeihin kuuluva Helsingin Sanomat halusi luoda HS Vision, koska lehden taloustoimitus tarvitsi vahvistusta.

– Vision synty linkittyy vahvasti koko HS:n talousosaston uudistukseen. Talousosaaminen oli vuosien myötä hieman heikentynyt, kun lehti panosti muihin asioihin. Tahtotilana oli luoda talousosasto, joka tuottaa laadukasta sisältöä nopeammin ja kattavammin. Olemme huomanneet etenkin korona-aikana, että menossa on uutis- ja talousmedian uusi renessanssi. Ihmisillä on valtava tiedon tarve. Siksi päädyttiin siihen, että HS haluaa tehdä lisää talousjournalismia, Lehti kertoo.

Talousosaston uudistuksessa linjattiin, että HS:n varsinainen taloustoimitus uutisoi siitä, mitä tapahtuu tällä hetkellä. Visio puolestaan tekee analyyttisempiä, ajattomampia ja pidempiä juttuja.

– Myös taloustoimitus tekee hieman pidempiä juttuja, ja Visiokin reagoi nopeasti ajankohtaisiin talousuutisiin, Lehti lisää.

Visio on valtava mahdollisuus koko Helsingin Sanomien brändille, sillä parhaassa tapauksessa HS nappaa Suomen johtavan talousmedian tittelin ja sen myötä todennäköisesti paljon lisää tilaajia.

– Haluamme tietenkin hankkia HS:lle uusia tilaajia tarjoamalla niin laadukasta journalismia, että lukijat haluavat maksaa lehden tilausmaksun. Meillä on kunnianhimoisia toimittajia, jotka tähtäävät siihen, että journalistinen taso on maan parasta. Jos tavoitteemme eivät ole korkealla, jäämme maakuntasarjaan.

Visuaalisuus pääroolissa

Laadukkaan tekstisisällön lisäksi Vision brändi rakentuu vahvan visuaalisuuden ympärille. Lehti sanoo, että Visiossa halutaan tehdä juttukokonaisuuksia, joissa on tekstin lisäksi laadukkaita kuvia ja näyttävää grafiikkaa. Siksi monissa jutuissa hyödynnetään animaattoreita sekä digikerrontaan perehtynyttä toimittajaa.

Digitaalisuus onkin yksi iso valttikortti, kun Visio taistelee lukijoista muun muassa Kauppalehden kanssa.

– Haluamme luoda ihmisille kokemuksia. Monet jutut ovat kuin pieniä projekteja, joiden takana on monta ihmistä. Mietimme aina etukäteen, miten voimme kertoa asiasta visuaalisesti.

– Nykyihmiset elävät digitaalisessa todellisuudessa, joten pelkkä teksti antaa melko ohuen kuvan asioista.

Digitaalisuus ja visuaalisuus ovat Vision brändin kivijalka. Siksi toimitus keskittyy digitaalisen sisällön tekemiseen. Vision jutuista vain pari-kolme nousee printtilehteen viikoittain.

Digitaalisuudesta kertoo myös podcasteihin panostaminen. Tuomas Peltomäen vetämän HS Visio -podcastin lisäksi Visio hankki itselleen Futucast-podcastin, jonka takana ovat Isak Rautio ja William von der Pahlen.

Kohderyhmänä uraihmiset

Keitä Visio sitten haluaa puhutella? Anu-Elina Lehti sanoo, että pääkohderyhmä on rajattu melko tarkkaan.

– Nuoret uraihmiset, jotka haluavat kehittyä, Lehti sanoo hetkeäkään miettimättä.

– Tarjoamme tietenkin arvokasta sisältöä sijoittajille ja yleisesti ottaen markkinoista kiinnostuneille ihmisille, hän lisää.

Pääkohderyhmään kuuluville on ominaista käydä lukemassa talousuutiset britti- tai jenkkijulkaisuista. Heille Visio haluaa osoittaa, että Suomessa tehdään yhtä laadukasta journalismia.

– Monet heistä saattavat suhtautua Suomi-mediaan ylenkatsoen ja lukea siksi kansainvälistä mediaa. Haluamme tehdä kansainvälisen tason juttuja, sillä pääkohderyhmässämme on vaativia lukijoita.

Yksi tärkeä elementti Visiolle on sen vahva luotto parempaan huomiseen.

–  Olemme tulevaisuususkoinen media. Emme halua tehdä ranteet auki -juttuja. Uskomme, että tulevaisuuteen uskomalla päästään ratkaisuihin kaikissa asioissa aina ilmastonmuutoksesta lähtien. Dystopiajutut eivät ehkä ole meidän ydintä, Lehti päättää.

Ja jos lukijaa ei houkutella pelkästään toimittajien tekemillä jutuilla, on Visiolla taskussaan vielä yksi valttikortti: kova kolumnistirypäs, jonka suurin nimi lienee Supercellin toimitusjohtaja Ilkka Paananen.

Seuraa MarkkinointiUutisia sosiaalisessa mediassa ja saat tuoreet uutiset helposti feediisi.

Lisää luettavaa