🔍 Suurennuslasilla merkityt jutut ovat pidempiä, taustoittavia ja päivittäisestä uutisoinnista poikkeavia artikkeleita.
Ajatusjohtajuus on noussut yritysmaailmassa isoksi trendiksi, mutta harva yritys on vielä tietoisesti lähtenyt rakentamaan ajatusjohtajuutta omalla toimialallaan. Asia kuitenkin kiinnostaa lukuisia yrityksiä – todella paljon.
Siksi Suomesta löytyy nyt myös ensimmäinen ajatusjohtajuustoimisto, Bonfire Agency, joka on aiemmin tullut tunnetuksi B2B-vaikuttajamarkkinointitoimistona perustamisvuodestaan 2018 lähtien. Vuoden 2022 alussa yritys kuitenkin profiloitui virallisesti ajatusjohtajuustoimistoksi.
– Kaikki lähti siitä, että tarve tällaiselle palvelulle on suuri ja kasvaa koko ajan. Aloitimme jo vuonna 2019 strategiatyön, jossa uudeksi visioksemme linjattiin, että Bonfire haluaa olla vaikuttavin ajatusjohtajuuden kumppani asiakkaillemme ja vaikuttajillemme vuoteen 2022 mennessä, kertoo Bonfiren perustaosakas ja toimitusjohtaja Maria Sillanpää.
Ajatusjohtajuus on monipuolinen käsite mutta hyvin selkeä: kaikessa yksinkertaisuudessaan se tarkoittaa, että yritys on ansainnut omalla toimialallaan paikkansa suunnannäyttäjänä, ajatusjohtajana.
– Se tarkoittaa muun muassa sitä, että yritys ja sen henkilöstö viestivät oman toimialansa tulevaisuuden näkymistä – siitä, mihin suuntaan oma toimiala on menossa. Yritys ottaa vahvasti kantaa näihin asioihin sekä tietenkin myös yhteiskunnallisesti merkittäviin asioihin, Sillanpää avaa.
Osana toimiston uudistusta Bonfire Agency palkkasi hiljattain vahvuuteensa Oona Ikosen, joka toimii liiketoimintajohtajana vastaten ajatusjohtajuuspalveluista.
Ikonen kiteyttää ajatusjohtajuuden näin:
– Ajatusjohtajuus on edelläkävijyyttä, rohkeita tekoja, kannanottoja sekä viestimistä vaikuttavasti, hän toteaa.
Ajatusjohtajuus on edelläkävijyyttä, rohkeita tekoja, kannanottoja sekä viestimistä vaikuttavasti.
Suomesta löytyy jo muutamia todella hyviä esimerkkejä ajatusjohtajuutta joko päämäärätietoisesti tai tiedostamattaan rakentaneista yrityksistä. Sillanpää mainitsee vahvoina esimerkkeinä muun muassa Wärtsilä Energyn, Vincitin, Accenture Finlandin, Finlaysonin ja Kotipizzan.
Ajatusjohtajuuden hyödyt ja tavoitteet liittyvät usein liiketoiminnan kasvattamiseen. Päätavoite ei kuitenkaan vie arvoa pois esimerkiksi yhteiskunnalliselta vaikuttamiselta ja oman alan kehittämiseltä, jotka ovat yrityksille merkityksellisiä asioita.
Ajatusjohtajuuden rakentamisen avain piilee siinä, että asioista puhutaan useimmiten yleisellä, yhteiskunnallisella kärjellä sekä aidosti omalla äänellä.
– Tähän pätee hyvin tuttu 80–20-sääntö. 80 prosenttia sisällöistä on yrityksen ulkopuolisia, toimialaan liittyviä asioita, ja 20 prosenttia omaan yritykseen sekä sen palveluihin liittyviä asioita. Yritys on aiempaa helpommin lähestyttävä, kun ajatusjohtajat puhuvat yrityksen ulkopuolisista sekä itselle henkilökohtaisesti tärkeistä asioista, Ikonen kertoo.
Bonfire Agencyn kohdalla mielenkiintoisin kysymys kuuluu, kuinka toimisto voi auttaa asiakkaitaan hankkimaan ajatusjohtajuutta? Tapoja on monia, mutta kaikki lähtee liikenteelle asiakkaan nykytilan ja tavoitteiden määrittämisestä. Tämän jälkeen voidaan kokoontua yhteiseen työpajaan ideoimaan tiekarttaa ajatusjohtajuutta rakentaville toimenpiteille. Näin määritetään muun muassa teemat, joihin tarttua viestinnässä, ja henkilöitä, jotka alkavat rakentamaan ajatusjohtajuutta systemaattisesti. Bonfiren palveluihin kuuluvat myös sisällöntuotanto ja valmennukset, joten toimisto pystyy toteuttamaan asiakkaidensa ajatusjohtajuuspolkua hyvin pitkälle.
– Mutta ajatusjohtajuutta ei voi rakentaa yrityksen ulkopuolelta, sen pitää tulla sisältä. Ulkopuolelta rakentaminen on täysin mahdotonta. Yhteistyöllä saamme työn alkuun, autamme polun rakentamisessa ja valmennamme avainhenkilöt, mutta työn pitää tapahtua yrityksen sisällä, painottaa Ikonen.
– Me voimme rakentaa asiakkaalle konkreettisesti tiekarttaa, auttaa valitsemaan oikeat toimenpiteet ja tukea ajatusjohtajuutta rakentavien sisältöjen tuotannossa, lisää Sillanpää.
Bonfire myös kehittää koko ajan omia palveluitaan, joilla asiakkaille luodaan entistä enemmän arvoa. Sillanpää ja Ikonen eivät vielä paljasta uudistuksia sen suuremmin, mutta yhtenä asiana on etenkin ajatusjohtajuustyön tulosten mittaaminen.
– On tärkeää pystyä mittaamaan tehtyjä toimenpiteitä entistä tarkemmin. Meillä on jo nyt huomattava määrä erilaisia taktisia ja strategisia mittareita, jotka ovat yhdisteltävissä, Ikonen kertoo.
Kun Bonfire auttaa asiakkaitaan ajatusjohtajuuden polulla, yksi neuvo on ylitse muiden: henkilöstö on yrityksen tärkein voimavara.
Ajatusjohtajuuden rakentaminen ilman henkilöstön panosta on toivotonta. Kukaan ei lähtökohtaisesti ole kiinnostunut yrityksestä, vaan ihmisistä. Yritykset voivat tehdä tärkeitä, arvoa tuovia tekoja ja kertoa niistä, mutta ihmisten täytyy olla pääviestinviejiä.
– Tutkimustulokset osoittavat – kuten konsulttiyritys Edelmanin luottamusraportti – että ihmiset luottavat yksityishenkilöihin enemmän kuin yritysten markkinointiviestintään. Perinteisestä markkinointiviestinnästä ei pidä kuitenkaan luopua, vaan pitää se yhtenä osana yrityksen viestintää, Ikonen sanoo.
Tutkimustulokset osoittavat – kuten konsulttiyritys Edelmanin luottamusraportti – että ihmiset luottavat yksityishenkilöihin enemmän kuin yritysten markkinointiviestintään.
Suomessa ajatusjohtajia näkee paljon etenkin teknologia-alalla. Hyvänä esimerkkinä toimii muun muassa tietoturva-asiantuntija Mikko Hyppönen, joka on omalla asiantuntijuudellaan rakentanut F-Securen tunnettuutta vuosien ajan. Sillanpää sanoo, että Suomessa on paljon insinöörivetoisia yrityksiä, ja siksi hyvä uutinen meille on, että yritysten teknisiin asiantuntijoihin luotetaan tutkimusten mukaan poikkeuksellisen paljon.
– Yksi todella hyvä esimerkki on Jarno Limnéll, joka on ottanut vahvasti kantaa Ukrainan tilanteeseen sekä muihin ajankohtaisiin kyberturvallisuutta käsitteleviin yhteiskunnallisiin asioihin.
– Toki myös muilta aloilta löytyy paljon tunnettuja ajatusjohtajia. Sani Leino on ottanut social selling -kenttää haltuun jo vuosia, ja Panu Luukka on tehnyt samaa yrituskulttuurin saralla, Sillanpää jatkaa esimerkkien luettelemista.
Jokaista edellä mainittua henkilöä yhdistää etenkin yksi asia: polttava palo omaa alaansa kohtaan. Bonfirella painotetaankin yksilöiden omaa motivaatiota, kun asiakkaiden kanssa käydään keskusteluja.
– Paras lopputulos tulee silloin, kun innostus viestintään lähtee avainhenkilöiden omasta motivaatiosta. Meidän tehtävä on tässä kohtaa auttaa löytämään heille oikea tapa ja kanava viestiä sekä jokaisen oma “tone-of-voice”, Ikonen avaa.
– Pitää kiteyttää jokaisen henkilön oma intohimo. Jokin asia, josta he voisivat puhua vaikkapa aamuun asti, Sillanpää komppaa.
Vain tällä tavoin syntyy aitoja, uskottavia viestejä.
Kuvassa vasemmalta: liiketoimintajohtaja Oona Ikonen, toimitusjohtaja Maria Sillanpää, Bonfire.fi -bisnesmedian päätoimittaja Harri-Pekka Pietikäinen sekä uusien liiketoimintojen kehittämisestä vastaava johtaja Laura Pääkkönen.
