Kuva: Volodymyr Hryshchenko / Unsplash
Ilmiöt

Alle puolet suomalaisista kuluttajista haluaisi kieltää kierrätykseen kelpaamattomien tuotteiden myynnin

27.3.2024 14:00
Mikko Perttunen
Vain 17 prosenttia suomalaisista näkee vastuun kierrätysmateriaalin käytön lisäämisestä olevan kuluttajilla. Suomessa vastuu halutaan laittaa yritysten harteille paljon voimakkaammin kuin muissa kyselyyn osallistuneissa maissa.

Kierrätys- ja kiertotalouspalveluita tarjoavan Stena Recyclingin tilaaman Circular Voice -kyselyn tuhannesta suomalaisvastaajasta 45 prosenttia haluaisi kieltää kierrätykseen kelpaamattomien tuotteiden valmistamisen ja myynnin. Kuluttajat myös odottavat yrityksiltä kierrätysmateriaalien käyttöä uusien tuotteiden valmistuksessa.

Toisen kerran toteutettu kysely kartoitti kuluttajien näkemyksiä vastuullisuudesta ja kierrätettävistä tuotteista. Kyselyyn vastasi yli 5000 kuluttajaa Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa, Norjassa ja Puolassa. Suomalaisvastaajia kyselyssä oli tuhat.

Kierrätykseen kelpaamattomien tuotteiden myynnin kieltämisen kannalla ollaan kaikkein voimakkaimmin Puolassa ja Norjassa. 55 prosenttia kaikista vastaajista on kiellon kannalla, joten Suomessa suhtaudutaan asiaan huomattavasti keskiarvoa pehmeämmin.

Suomalaisvastaajista 50 prosenttia ajattelee, että yritykset ovat avainasemassa kierrätysmateriaalien käytön lisäämisessä tuotteiden valmistuksessa. Vastaajista 17 prosenttia näkee vastuun olevan kuluttajilla, 16 prosenttia poliittisilla päätöksentekijöillä ja 7 prosenttia tutkimuksella.

42 prosenttia suomalaisvastaajista kertoo, että he ovat lähivuosina hylänneet joitain tuotteita tai brändejä, koska ne eivät ole sopineet yhteen heidän kestävyyteen liittyvien arvojensa kanssa. Kaikista vastaajista näin oli tehnyt 51 prosenttia.

Naiset pitävät tuotteiden kierrätettävyyttä Suomessa selvästi tärkeämpänä kuin miehet.
MAINOS
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)

Naiset pitävät tuotteiden kierrätettävyyttä Suomessa selvästi tärkeämpänä kuin miehet. Ikäryhmistä 50–65-vuotiaa pitävät kierrätettävyyttä eniten arvossa. Myös koulutustasolla on selvä korrelaatio siihen, kuinka tärkeänä kierrätettävyyttä pidetään.

Eri maiden välillä on isojakin eroja esimerkiksi siinä, kenellä nähdään olevan parhaat mahdollisuudet vaikuttaa kierrätysmateriaalien käytön lisäämiseen tuotteiden valmistuksessa. Suomalaisvastaajien lisäksi puolalaiset painottavat eniten yritysten roolia. Puolassa vastaajista 38 prosenttia mainitsee yritysten roolin tärkeimpänä. Ruotsalaisista 30 prosenttia ja norjalaisista 29 prosenttia arvioi vastuun olevan poliittisilla päättäjillä. Tanskalaiset arvioivat merkittävimmäksi kuluttajien roolin, jonka mainitsee 30 prosenttia vastaajista.

Kyselyyn vastanneista suomalaisista liki puolet kokee, että kierrätettävät tuotteet ovat kalliimpia kuin muut tuotteet. Hinta onkin suomalaisille suurin syy olla ostamatta kierrätettävistä materiaaleista valmistettuja tuotteita, ja muihin verrokkimaihin nähden suomalaiset ovat kaikkein nihkeimpiä maksamaan enemmän tällaisista tuotteista. Tähän kertoi olevansa valmis vain 13 prosenttia suomalaisvastaajista, kun esimerkiksi tanskalaisten vastaajien keskuudessa osuus oli 22 prosenttia.

Suomalaisista liki puolet kokee, että kierrätettävät tuotteet ovat kalliimpia kuin muut tuotteet.

Toisaalta 64 prosenttia suomalaisista pitää melko tai erittäin tärkeänä sitä, että tarjolla on laaja valikoima kestäviä ja ilmastoystävällisiä tuotteita. 77 prosenttia suomalaisista myös kokee, että kierrätysmateriaaleista valmistetut tuotteet ovat yhtä laadukkaita kuin muutkin tuotteet.

Vastaajat kokevat tärkeäksi, että tuotteisiin on selvästi merkitty, jos se on tehty kierrätysmateriaaleista. Suomalaisista erittäin tärkeänä tätä pitää 43 prosenttia ja melko tärkeänä 35 prosenttia.

Parhaiten tuotteidensa kierrätettävyydestä viesti suomalaisten mielestä vaateteollisuus, ja tämän jälkeen elektroniikkateollisuus ja ruokateollisuus. Heikoimman arvosanan suomalaisilta saavat urheiluvälinevalmistajat.

Stena Recyclingin tilaamaan Circular Voice -kyselyyn vastasi 5 064 iältään 18–65-vuotiasta kuluttajaa Suomesta, Ruotsista, Norjasta, Tanskasta ja Puolasta. Kyselyn toteutti Origo Group toukokuussa 2023.

MAINOS