Suomalaisyritysten arviot omasta ja muiden toimijoiden ympäristövastuullisuudesta ovat parantuneet kahden vuoden aikana.

Asia käy ilmi tuoreesta tekstiilipalveluyritys Lindströmin teettämästä ja tutkimusyhtiö Verianin toteuttamasta tutkimuksesta.

Kun yrityksiltä kysyttiin, minkä kouluarvosanan ne antaisivat omalle organisaatiolleen ympäristövastuun huomioinnista, keskiarvoksi saatiin 8,0, kun vuosi sitten vastaava luku oli 7,8.

Oma kehu haisi, sillä oma yritys sai kyselyyn vastanneilta paremmat arvosanat kuin muut suomalaisyritykset: muiden suomalaisyritysten toiminta arvioitiin nyt arvosanalla 7,5.

Kyselyn perusteella suuret eli yli 250 työntekijän yritykset arvioivat sekä oman että muiden suomalaisten yritysten ympäristövastuun selvästi muuta vastaajajoukkoa korkeammalle. Suurten yritysten antama kouluarvosana omalle toiminnalle oli keskimäärin 8,3, kun pienten ja keskisuurten yritysten arviot olivat noin 7,8.

Suuret yritykset ovat usein pidemmällä vastuullisuustyössä – niillä on todennäköisemmin resursseja, rakenteita ja strategisia ohjelmia vastuullisuuden systemaattiseen edistämiseen. Samalla ne tunnistavat aiempaa paremmin myös muun yrityskentän kehityksen. Myös EU-lainsäädäntö on edellyttänyt suurilta yrityksiltä tiukempaa vastuullisuusraportointia, mikä on ohjannut tekemistä oikeaan suuntaan, Lindströmin Suomen maajohtaja Pasi Saarinen toteaa tiedotteessa.

Kyselyn perusteella yleisimmät tavat pienentää ympäristökuormaa ovat kierrätyksen tehostaminen, kestävyyteen liittyvien tavoitteiden sisällyttäminen strategiaan ja luonnonvaroja säästävien tuotteiden ja palveluiden valinta, jonka mainitsee tosin vain 11 prosenttia yrityksistä.

Toisaalta työmatkustamista ei ole vähennetty toissavuodesta – mahdollisesti pandemian jälkeisen liiketoiminnan normalisoitumisen vuoksi. Myöskään huonelämpöä ei ole laskettu, mihin sähkön hinnan merkittävä lasku saattaa osaltaan vaikuttaa.

77 prosenttia yrityksistä kertoi, että kestävyystavoitteet ovat osa strategiaa.

– Strategisen lähestymisen kanssa on kuitenkin ristiriidassa se, ettei ympäristövastuullisuus edelleenkään ole johdon mittari. Vain 11 prosenttia yrityksistä on sitonut kestävyyden johdon palkitsemiseen – tämä luku ei ole juurikaan muuttunut viime vuodesta, Saarinen toteaa.

Tutkimuksen perusteella vastuullisuus ei ole enää samaan tapaan kilpailuetu kuin aiemmin.

– Vastuullisuus on monille yrityksille jo oletusarvo, ei poikkeus. Organisaatiot erottuvat nyt pikemminkin konkreettisilla teoilla kuin periaatelinjauksilla, Saarinen sanoo.