Näkökulma

Yritykset ja yhteiskunta maksavat kovaa hintaa kroonisesta johtamisosaamisen puutteesta

Pahimmillaan rikkinäinen johtaminen ajaa ihmiset tuhon partaalle, kirjoittaa Minna Ruusuvuori.
Kuva:
Yritykset ja yhteiskunta maksavat kovaa hintaa kroonisesta johtamisosaamisen puutteesta

Meitä vaivaa Suomessa krooninen johtamisosaamisen puute, asiakeskeinen tapa johtaa ihmiskeskeisyyden sijaan sekä toksinen johtajuus karmivine tarinoineen. Lyhyesti sanottuna: Johtaminen on rikki.

Yhdysvalloissa irtisanoutumisten määrä nousi ennätyslukemiin viimeiseen 20 vuoteen. Meillä Suomessa taas on tutkitusti ennätyslukema työpaikan vaihtoa harkitsevia työikäisiä, ja yhteys ontuvaan johtamiseen valitettavan selvä: huonot johtajat ovat ensisijainen syy lähtöön – yli puolet lähtee huonon pomon vuoksi.

Isken vielä vähän lisää vettä myllyyn. Meistä suomalaisista ainoastaan 10 prosenttia innostuu työstään – siis vain joka kymmenes! Tämä tarkoittaa, että yhdeksän kymmenestä suorittaa jokapäiväistä työtään ainaisessa marraskuun harmauden sumussa ilman sen kummempia intohimoja, työn imuja tai hohdon tunnetta. Eikä varmasti tule yllätyksenä, että rikkinäisen johtamisen vaikutus innostumiseen ja työn motivaatioon, niin hyvässä kuin pahassa, on korkea. Rikkinäisen johtamisen jäljet ovat valitettavan pitkät.

Johtajuus on palveluammatti. Se ei ole palkinto hyvin tehdystä työstä tai tarpeeksi monesta vuodesta yrityksen palkkalistoilla. Se on ammatti, jonka motivaatiotekijöiden pitäisi olla alusta saakka selvät. Tehtävänä on ohjata kohti oikeaa suuntaa, pitää kiinni fokuksesta ja mahdollistaa ihmisten onnistuminen. Kyse ei ole johtajasta itsestään, vaan johdettavista. 

Johtajan vastuu on valtava. Tehtävä on olla suunnannäyttäjä, tukija, motivoija, päätöksentekijä ja ennen kaikkea vastuunottaja. Huonolla johtamisella ja johtajalla ei myöskään ole vaikutusta ainoastaan yrityksen tulokseen. Vaikuttavuus ulottuu ihmisiin – heidän hyvinvointiin, terveyteen ja sen myötä kokonaisiin perheisiin. Työelämässä tulisikin puhua eurojen sijaan suoremmin huonosta johtamisesta ja sen seurauksista, kuten pitkäksi aikaa rikotuista ihmisistä. 

Meistä suomalaisista ainoastaan 10 prosenttia innostuu työstään – siis vain joka kymmenes! Tämä tarkoittaa, että yhdeksän kymmenestä suorittaa jokapäiväistä työtään ainaisessa marraskuun harmauden sumussa ilman sen kummempia intohimoja, työn imuja tai hohdon tunnetta.

Koska niin kuin hyvä johtaja saa ihmisen innostumaan, motivoimaan, kukoistamaan ja onnistumaan, tämän huono versio tuhoaa tuottavuutta, potentiaalia, itsetuntoja ja terveyden. Pahimmillaan tällainen toiminta ajaa ihmiset tuhon partaalle. Ihmiset lannistuvat, hiljenevät, uupuvat, jopa sairastuvat – ja lopulta lähtevät. Hinta on yrityksille ja yhteiskunnalle kohtuuttoman kova. 

Meillä tarvitaan erityistä fokusta johtajuuden kehittämiseen ja johtajana kasvamiseen. Tarvitaan johtamisen (management) opiskelun rinnalle johtajuuden (leadership) kehittämistä: kykyä ihmisten aitoon kohtaamiseen ja läsnäoloon, vuorovaikutustaitoja sekä omien arvojen tunnistamista ja niiden kirkkautta. 

Tarvitaan ihmisenä kasvua ja ajattelun kypsymistä, kykyä rohkeasti havainnoida ja reflektoida omaa toimintaa. 

Hyvä johtaja tuntee itsensä ja kykenee kohtaamaan omat heikkoutensa ja olemaan niiden kanssa sinut. Hyvässä johtajuudessa onkin kyse syvästä tietoisuudesta, aitoudesta, keskeneräisyyden myöntämisestä jahyvästä ihmisyydestä. Ja se jos joku on ihmiselämän pituinen matka.

Minna Ruusuvuori on pitkän linjan myynnin ja markkinoinnin johtamisen sekä B2B -asiakaskokemuksen ammattilainen. Pääosan urastaan hän on tehnyt ohjelmistoliiketoiminnassa. Tällä hetkellä hän toimii myynti- ja markkinointijohtajana teknologiakonsultointiyhtiössä. Minnan kolumnien näkökulmat liittyvät ihmiseen - asiakkaaseen ja työntekijään – myynnin, markkinoinnin ja kokemuksen keskiössä. Aiheita siivilöidään toisinaan designin, liiketoiminnan ja teknologian näkökulmista.

Seuraa MarkkinointiUutisia sosiaalisessa mediassa ja saat tuoreet uutiset helposti feediisi.

Lisää luettavaa