Kolumni

Värillä on väliä markkinoinnissa – viestit värivalinnoillasi aina jotakin, mutta tiedätkö, mitä?

17.5.2023 9:00
Markus Kivikangas
On yksi suhteellisen helppo tapa parantaa mielikuvaa brändin tai tuotteen vastuullisuudesta, terveellisyydestä, luotettavuudesta tai maukkaisesta. Samalla keinolla voit myös vaikuttaa asiakkaan viihtyvyyteen, valintoihin ja ostopäätöksiin, kirjoittaa Markus Kivikangas.

Tiesitkö, että merkittävä osa Valioliigassa ja EM-lopputurnauksissa pelaavista jalkapallojoukkueista on jäänyt kiinni käytettyään järjestelmällisesti ja salaisesti sähkömagneettista säteilyä vastustajiaan vastaan?

Hyöty on ollut merkittävä, sillä näiden joukkueiden maalisaldo ja voittotodennäköisyys ovat säteilyn ansiosta kasvaneet 4–5 prosenttia per ottelu. Erikoisena twistinä menetelmä ei tosin auttanut vierasotteluissa, joissa kyseiset joukkueet käyttivät kerta toisensa jälkeen väärää säteilyn aallonpituutta.

Väreillä voit esimerkiksi kaapata huomion (punainen) tai lisätä harkintaostamisen todennäköisyyttä (sininen/liila).
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)

Ennen kuin googlaat lisätietoa aiheesta, muistutan, että valon on sähkömagneettista säteilyä, ja sen eri aallonpituudet näkyvät meille erilaisina väreinä.

Ja värillä todellakin on väliä! Tutkijat huomasivat jo melkein 20 vuotta sitten, että punaisissa pelaavat joukkueet tekevät enemmän maaleja ja voittavat useammin kuin muun värisissä vaatteissa pelaavat joukkueet1,3,4. Sama ilmiö havaittiin myös olympialaisissa: punaisissa varusteissa kamppailevat painijat, nyrkkeilijät ja taekwondistit voittavat ottelunsa useammin kuin arvonnassa siniset varusteet saaneet vastustajansa1,2.  ”Menetelmä” oli niin salainen, etteivät urheilijat itsekään tienneet sen vaikutuksesta vastustajiinsa.

Väreillä voit esimerkiksi kaapata huomion (punainen), viestiä vaaraa, uhkaa ja virheen mahdollisuutta (myös punainen) tai toisaalta lisätä harkintaostamisen todennäköisyyttä (sininen/liila).

Kun valitset brändille tai tuotteelle värikarttaa, kannattaa ottaa huomioon useampi taustamuuttuja.

Oikeilla värivalinnoilla voit esimerkiksi parantaa mielikuvaa vastuullisuudesta, terveellisyydestä, luotettavuudesta tai maukkaudesta, ja sitä kautta vaikuttaa asiakkaasi viihtyvyyteen, valintoihin ja ostopäätöksiin. Ja tämä kaikki on todistettu tieteellisesti.

Kun valitset brändille tai tuotteelle värikarttaa, kannattaa ottaa huomioon useampi taustamuuttuja, kuten värin ominaisuudet (värisävy, saturaatio ja kirkkaus), tavoitevaikutus (esimerkiksi heräteostos, rauhoittuminen, luovuus ja harkintaostaminen), asiakkaaseen liittyvät ominaisuudet (esimerkiksi tietomäärä ja käyttäytymistaipumukset) sekä väriassosiaatioiden selkeys ja tarkkuus. Kaikki vaikuttaa kaikkeen, eikä yksinkertaisia ”hopealuoteja” ole olemassa.

Siitäkin huolimatta perehtymällä hieman tähän salaiseen sähkömagneettiseen säteilymenetelmään ja sen tuottamiin vaikutuksiin voit värittää asiakkaasi ostopolun teitä molempia enemmän hyödyttävään suuntaan.

Lähteet:

1. Professori Russell Hill ja professori Robert Barton Durhamin yliopistosta (Iso-Britannia) tieteellisessä tutkimusraportissa "Red enhances human performance in contests" vuonna 2005.

2. Professorit Norbert Hagemann ja Bernd Strauss Münsterin yliopistosta (Saksa) tieteellisessä tutkimusraportissa “When the referee sees red…” vuonna 2008.

3. Professori Martin Attrill, professori Russell Hill ja professori Robert Barton Plymouthin yliopistosta (Iso-Britannia) tieteellisessä tutkimusraportissa "Red shirt color is associated with long-term team success in English football" vuonna 2008.

4. Professori Iain Greenlees Chichesterin yliopistosta (Yhdistynyt kuningaskunta) ja professori Richard Thelwell Portsmouthin yliopistosta (Yhdistynyt kuningaskunta) tieteellisessä tutkimusraportissa "Color of soccer goalkeepers’ uniforms influences the outcome of penalty kicks" vuonna 2013.

Markus Kivikangas on harvinainen tieteen ja liike-elämän välimaastossa viihtyvä tieteen, tieteellisen tiedon ja tieteellisten innovaatioiden kaupallistaja. Ennen yrittäjäksi ryhtymistä Markus toimi Helsingin yliopistossa ja Aalto-yliopistossa markkinointiin, johtamiseen ja aivotoiminnan ymmärtämiseen liittyvissä tutkimusprojekteissa sekä tutkijana että myöhemmin tutkimusprojektien vetäjänä.