Joni Heikkinen tutki Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun taloustieteen väitöskirjassaan kotitalouksien odotuksia sekä viestinnän merkitystä makrotaloudessa.

Heikkinen tarkastelee väitöskirjassaan, miten keskuspankin viestintä heijastaa rahapoliittisia preferenssejä sekä miten kotitaloudet omaksuvat taloudellista tietoa median ja verkkohakujen kautta.

Heikkisen tutkimus tarkastelee Euroopan keskuspankin (EKP) rahapoliittista viestintää ja sen sävyä osana rahapolitiikan harjoittamista.

Viestinnän sävyä mitattiin tekstianalyysimenetelmillä, kuten sanakirjapohjaisilla menetelmillä ja kielimalleilla. Tulokset osoittavat, että EKP:n suhtautuminen inflaation poikkeamiin oli epäsymmetristä vanhan rahapoliittisen strategian aikana vuosina 1999–2021. Heikkisen väitöskirjan jatkotutkimus laajentaa analyysin heinäkuun 2021 strategiauudistuksen jälkeiseen aikaan, jolloin EKP täsmensi hintavakaustavoitettaan symmetriseksi.

– EKP:n viestinnän analyysi viittaa siihen, että keskuspankin suhtautuminen inflaation ylityksiin ja alituksiin on ollut epäsymmetristä vuosina 1999–2021, mutta vuoden 2021 strategiauudistuksen, jossa EKP muutti hintavakaustavoitettaan, jälkeen viestintä on muuttunut alustavien tulosten mukaan symmetrisemmäksi, Heikkinen kertoo tiedotteessa.

Tutkimuksen mukaan median sävyllä näyttäisi olevan yhteys inflaatio-odotuksiin eri väestöryhmissä. Median sävyä mitattiin tekstianalyysimenetelmillä, mukaan lukien kielimalliin perustuvilla menetelmillä.

Tulokset osoittavat, että perinteinen media liittyy erityisesti vanhempien ikäryhmien inflaatio-odotuksiin, kun taas sosiaalinen media on lähempänä nuorempien ja korkeammin koulutettujen ryhmien odotuksia.

– Lisäksi tulokset viittaavat siihen, että inflaatio-odotusten ja tiettyjen uutisaiheiden, kuten inflaatioon ja keskuspankkeihin liittyvien uutisten sekä elinkustannuksiin liittyvien aiheiden, välinen yhteys vaihtelee väestöryhmittäin, Heikkinen toteaa.