Ilmiöt

Työn psykososiaalisen kuormituksen hallinta 76 prosentin mielestä haastavaa

12.3.2024 8:56
Toimitus
Keskeytykset, liiallinen työn määrä ja kova työtahti merkittävimpiä kuormitustekijöitä.

Tuorein Työsuojelupaneeli eli Työterveyslaitoksen ja Työturvallisuuskeskuksen vuosittain toteuttama kyselytutkimus osoittaa, että työn jatkuvat keskeytykset, liiallinen työn määrä ja kova työtahti aiheuttavat merkittävää psykososiaalista kuormitusta työpaikoilla. Kuormitusta lisäävät myös liiallinen tiedon määrä ja jatkuva tavoitettavuus.

Työsuojeluhenkilöstölle suunnatun Työsuojelupaneelin mukaan joka kolmas arvioi keskeytyksiä esiintyvän omalla työpaikalla jatkuvasti, kun vuonna 2016 näin arvioi joka neljäs.

Vastaajista 34 prosenttia arvioi keskeytysten kuormittavan jatkuvasti omalla työpaikalla ja jossain määrin 53 prosenttia. 27 prosenttia vastaajista koki työmäärän liian suureksi tai työtahdin liian kovaksi jatkuvasti, 60 prosenttia koki näin jossain määrin. Jatkuvan tavoitettavuuden koki omalla työpaikallaan kuormittavan jatkuvasti 21 prosenttia ja jossain määrin 51 prosenttia.

Jos työmäärä näyttää kasvavan liialliseksi, on tutkijan mukaan syytä pysähtyä harkitsemaan, onko resursseja lisättävissä tai jotakin karsittavissa.

– Yksi keino on olennaistaa työtä, mikä tarkoittaa työn ytimen kirkastamista, olennaisimpien tehtävien tunnistamista ja työn rajaamista tämän pohjalta niin, että työmäärä on kohtuullinen. Työn määrästä, työtehtävistä ja työnjaosta kannattaa keskustella yhdessä, jotta voidaan luoda yhteinen näkemys siitä, mikä on olennaista ja mistä voidaan luopua, kehottaa vanhempi asiantuntija Minna Toivanen Työterveyslaitoksesta.

Tunnistamisesta huolimatta kuormituksen hallinta koetaan vaativaksi.
MAINOS

Työsuojelupaneeli osoittaa, että työpaikoilla on käytössä toimivia keinoja kuormitustekijöiden arviointiin. Vastaajista 59 prosenttia ilmoitti, että omalla työpaikalla oli tehty psykososiaalisten kuormitustekijöiden riskien arviointia. 70 prosentin mukaan työterveyshuollon toteuttamaan työpaikkaselvitykseen oli sisältynyt psykososiaalisten kuormitustekijöiden arviointi. Kuormitustekijöiden tunnistamisessa auttavat myös henkilöstö- ja ilmapiirikyselyt.

Tunnistamisesta huolimatta kuormituksen hallinta koetaan vaativaksi. 76 prosenttia vastaajista arvioi, että psykososiaalisen kuormituksen hallinta on erittäin tai melko haastavaa. Kuormituksen hallintaa voivat vaikeuttaa oman alan tai työpaikan haasteet, kuten työvoimapula tai muutosneuvottelut.

Työsuojelupaneelin kyselytutkimus osoittaa myös myönteistä kehitystä. Työn jatkuvien muutosten aiheuttama psykososiaalinen kuormitus on vähentynyt 11 prosenttiyksikköä vuodesta 2016 vuoteen 2023. Viidesosa vastaajista arvioi nyt omalla työpaikallaan esiintyvän jatkuvien muutosten aiheuttamaa psykososiaalista kuormitusta jatkuvasti, kun vuonna 2016 niin koki 31 prosenttia.

Markkinointialalla samoja ongelmia

Markkinointikollektiivin toteuttama Markkinointialan suuri hyvinvointikysely kertoo samaa tarinaa. Kyselyssä vastaajat nimesivät työn hektisyyden toiseksi yleisimmäksi syyksi alan vaihdon harkitsemiseen.

Markkinoijista 79 prosenttia kertoo, että työn kiire ja hektisyys kuormittaa paljon tai jonkin verran. Työn repaleisuuden nimesi vastaavasti kuormittavaksi tekijäksi 73 prosenttia vastaajista. Liiallisen työmäärän koki vähintään jonkin verran kuormittavaksi 69 prosenttia markkinointialan vastaajista.

40 prosenttia markkinoijista kertoi myös työpaikan heikentäneen heidän fyysistä ja henkistä terveyttään.

Markkinointikollektiivi on Markkinointiuutisten kustantaja.

Työsuojelupaneeli on Työterveyslaitoksen ja Työturvallisuuskeskuksen kerran vuodessa toteuttama kyselytutkimus työsuojeluhenkilöstölle.

Paneelissa kerätään tietoja työpaikoilla näkyvistä työsuojelun tarpeista sekä yhteiskunnallisten ilmiöiden vaikutuksista arjen työhön.

Tuorein kysely tehtiin marraskuussa 2023. Kysely lähetettiin Työsuojeluhenkilörekisteristä poimituille työsuojeluvaltuutetulle ja -päällikölle, joista kyselyyn vastasi 597 henkilöä.

Teemana oli vuonna 2023 psykososiaalinen kuormitus, sama kuin vuonna 2016.

MAINOS