Baronan Työelämätutkimuksen mukaan jopa 42 prosenttia suomalaisista kokee, että heidän työpaikallaan suositaan sosiaalisesti aktiivisia persoonia ja hiljaisemmat persoonat jäävät helposti sivuun.

Näin koettiin erityisesti markkinoinnissa ja muilla luovilla aloilla sekä kaupan alalla työskentelevien keskuudessa. Markkinoinnissa ja muilla luovilla aloilla 49 prosenttia vastaajista kertoo, että työpaikka suosii sosiaalisesti aktiivisia persoonia hiljaisempien kustannuksella.

Tämä voi Baronan tiedotteen mukaan kertoa kulttuurisesta vinoumasta, jossa tietynlainen näkyvä ja äänekäs tapa olla työssä nähdään aktiivisuuden ja asiantuntijuuden mittarina.

– Työpaikoilla olisi syytä tarkastella sitä, millainen vuorovaikutus oikeasti tukee työn tekemistä, ei vain sitä, miltä aktiivisuus näyttää ulospäin. Yksilöillä on erilaisia vahvuuksia ja tapoja tehdä työnsä, ja työnantajien tulisikin antaa tilaa myös epätyypillisille keinoille täyttää työtehtävän tavoitteet, Baronan asiantuntija-alojen henkilöstöjohtaja Tia Nyman toteaa tiedotteessa.

Vain 39 prosenttia tutkimukseen vastanneista koki, että työnantaja huomioi neurodiversiteetin ja erilaiset persoonallisuuspiirteet hyvin. Kolmannella sektorilla sekä IT- ja telecom-aloilla neurodiversiteetti koetaan keskimääräistä paremmin huomioiduksi.

Baronan tiedotteessa muistutetaan, että etätyö on tarjonnut monille introverteille ja neuroepätyypillisille paremman mahdollisuuden keskittyä ja voida hyvin. Siksi toimistolle pakottaminen voi heikentää työhyvinvointia – ja samalla organisaation kykyä hyödyntää monimuotoista osaamista täysimääräisesti.

– Monet neuroepätyypillisten työskentelyä tukevat ratkaisut, kuten joustavuus, häiriöttömät työjaksot ja selkeästi sovitut toimintatavat, parantavat usein koko työyhteisön arkea. Kyse ei ole erityisjärjestelyistä, vaan fiksummasta tavasta organisoida työtä, Nyman huomauttaa.

Etätyömahdollisuudet ovat jakautuneet epätasaisesti ja vaihtelevat merkittävästi toimialoittain.

Puolella suomalaisista työelämässä olevista ei ole lainkaan mahdollisuutta etätyöhön, ja samalla etätyötä tekevien joukossa rajoitukset ovat yleistyneet. Toimistotyöhön ohjaaminen voi heikentää erityisesti neuroepätyypillisten työhyvinvointia.

Tutkimuksen mukaan 34 prosenttia työelämässä olevista teki viime vuonna etätyötä vähintään yhtenä päivänä viikossa. Sen sijaan 50 prosentilla etätyö ei ollut lainkaan mahdollista.

Etätyötä tekevistä 27 prosenttia kertoi, että etätyötä on rajoitettu viimeisen vuoden aikana. Useimmiten rajoituksia on tehty vähän, mutta osalla ne ovat olleet merkittäviä. Etätyötä on rajoitettu viime vuonna selvästi eniten pankki- ja vakuutusalalla, mutta laajasti myös muilla toimialoilla.

Markkinoinnissa, viestinnässä, mediassa ja muilla luovilla aloilla 24 prosenttia vastaajista kertoo, että etätöitä on rajoitettu vuoden sisällä.

Etätyömahdollisuudet jakautuvat myös voimakkaasti toimialoittain. Etätyötä tehdään eniten pankki- ja vakuutusalalla, IT- ja telecom-aloilla sekä markkinoinnissa ja muilla luovilla aloilla. Monilla palvelu- ja tuotantoaloilla etätyö on harvinaista tai mahdotonta. Luovilla aloilla 63 prosenttia kertoo tekevänsä vähintään yhden työpäivän viikossa etänä.