Slush on erinomaisen hieno tapahtuma. Se on vuosituhannen kovin markkinointitemppu, jonka ovat luoneet pääosin muut kuin markkinoinnin ammattilaiset. Markkinointitoimiala on katsonut vaikeroiden vierestä, miten etupäässä insinöörit, juristit, rahoitusalan ammattilaiset ja opiskelijat kasvattivat tapahtuman 250 osallistujan kokoontumisesta yli 20 000 ihmisen globaaliksi megatapahtumaksi – alle kymmenessä vuodessa

Slush on markkinointia parhaimmillaan, mutta maailmanluokan messuosastoja lukuun ottamatta sillä on valitettavan vähän tekemistä markkinoinnin kanssa.

Sanat ”brändi” tai ”markkinointi” ovat läsnä alle prosentissa lavaohjelmien otsikoista.

Slushin perusidea on törmäyttää rahoitusta etsivät kasvuyritykset ja sijoittajat, jotka etsivät euroilleen kasvualustaa. Sijoitusdeittailua höystetään useamman lavan ohjelmalla, jonka tarkoituksena on antaa yrittäjille oppeja ja inspiraatiota liiketoiminnan kasvattamiseen. Ohjelmasta löytyy vinkkejä dataan, tekoälyyn, tiimin johtamiseen, skaalaamiseen ja rahan hakemiseen. Sanat ”brändi” tai ”markkinointi” ovat läsnä alle prosentissa lavaohjelmien otsikoista.

Innovointi on ehdottoman tärkeää. Uudet innovaatiot luovat edellytykset yrityksen liiketoiminnan, työn tuottavuuden ja koko kansantalouden kasvulle. Ilman riittäviä panostuksia kaupallistamiseen – ja ennen kaikkea loppuun vietyyn kaupallistamiseen – innovaatiot jäävät kuitenkin vain kasvun edellytyksiksi.

Suuri osa innovaatiohankkeista epäonnistuu siksi, että tuotekehitys epäonnistuu eikä tuote koskaan päädy myyntiin. Vielä suurempi osa epäonnistuu siksi, että kukaan ei löydä tuotetta.

Kaupallistamisella tarkoitan laajasti ajatellen kaikkia niitä toimintoja, joilla tuote viedään markkinoille; tuotantoa ja logistiikkaa, tavaramerkkejä, jakelutietä, asiakaspalvelua, myyntiä ja markkinointia. Valitettavan usein kaupallistamiseen varattu budjetti riittää vain sen ensimmäisiin vaiheisiin. Tuote saadaan varastoihin sekä myyjien salkkuihin ja hyllyihin. Sen jälkeen panostetaan aggressiiviseen odotteluun.  

Suuri osa innovaatiohankkeista epäonnistuu siksi, että tuotekehitys epäonnistuu eikä tuote koskaan päädy myyntiin. Vielä suurempi osa epäonnistuu siksi, että kukaan ei löydä tuotetta. Ei riitä, että tuote on fyysisesti saatavilla. Sen on oltava myös henkisesti saatavilla eli ihmisten mielissä ja sydämissä.

Slushin ohjelmakartassa on markkinointialan mentävä suuri aukko. Joko ensi vuonna nähtäisiin tapahtuman keskittyvän siihen, miten brändillä luodaan kestävää kilpailuetua ja miten loistavalla kaupallistamisen eksekuutiolla – siis myynnillä ja markkinoinnilla – entistä useammasta kotimaisesta innovaatiosta luodaan globaali menestystarina?