Ilmiöt

Suomalaisyritykset eivät tue hanakasti e-urheilujoukkueita, mutta kehitystä tapahtuu koko ajan – “Yhteistyökumppanuuksien luominen on vielä tällä hetkellä hankalaa”

Suomalaispelaajien saama korvaus on yleensä ottaen nimellistä, sanoo SEUL:n Miika Pulkkinen.
Kuva:
SEUL/Insomnia2019/Jussi Jääskeläinen
Suomalaisyritykset eivät tue hanakasti e-urheilujoukkueita, mutta kehitystä tapahtuu koko ajan – “Yhteistyökumppanuuksien luominen on vielä tällä hetkellä hankalaa”

E-urheilu on noussut viime vuosina ryminällä ihmisten tietoisuuteen, ja samalla se on herättänyt myös isojen brändien huomion. Tänä päivänä lajin parissa pyörivä rahamäärä on valtava, ja monet huippupelaajat ovatkin tehneet pelaamalla monia miljoonia euroja.

Tilastokeskus Statistan mukaan e-urheilutapahtumat keräsivät viime vuonna yli 400 miljoonaa katsojaa, ja ennusteiden mukaan vuoteen 2024 mennessä katsojamäärä lähentelee 600 miljoonaa. Sponsoroinnin ja viestinnän tutkimusyritys Sponsor Insight kertoi jo vuonna 2019, että e-urheilu on 18–29-vuotiaiden suomalaismiesten keskuudessa kiinnostavin laji – jopa kiinnostavampi kuin jääkiekko.

Ei siis ole ihme, että maailman isoimmat brändit ovat sponsoroineet jo vuosien ajan e-urheilun joukkueita, pelaajia ja tapahtumia. Esimeriksi energiajuomajätti Red Bull laittaa vuosittain satoja miljoonia euroja e-urheiluun. Kansainvälisistä isoista organisaatioista tuoreimpana lajin pariin lähti pikaruokaketju McDonald’s, joka solmi jättimäisen sopimuksen yhdysvaltalaisen huippuseura FaZe Clanin kanssa.

Suomalaisittain mielenkiintoisin kysymys kuitenkin kuuluu, ovatko täkäläiset yritykset löytäneet e-urheilun? Lajista puhutaan paljon, mutta näkyykö suosio vielä yhteistyökumppanuuksissa?

Suomalaisten e-urheilujoukkueiden sponsorisopimuksista ei ole tarkkaa dataa, mutta Suomen elektronisen urheilun liiton SEUL ry:n toiminnanjohtajan Miika Pulkkisen puheiden mukaan summat ovat vielä pieniä, kun puhutaan kansallisen tason seuroista.

– Kansallisella tasolla kilpailevat joukkueet toimivat pitkälti vapaaehtoisvoimin, ja pelaajien saama korvaus on lähinnä nimellistä. Näiden seurojen sponsorituki on yleensä palveluita tai tuotteita rahan sijaan. Näissäkään tapauksissa summat eivät ole julkisia, joten tarkan arvion antaminen on haastavaa, Pulkkinen kertoo MarkkinointiUutisille.

Suomessa on kuitenkin kansainvälisesti menestyneitä pelaajia ja seuroja, jotka ovat tienanneet miljoonia euroja palkintorahaa ja saaneet isoja sponsorisopimuksia. Pulkkinen sanoo, että yhä useammat suomalaisseurat pystyvät maksamaan pelaajille ja taustahenkilöille palkkaa.

Sponsorinäkökulmasta katsottuna yhtenä jarruna on Suomen lainsäädäntö. Veikkaus on ainoa toimija, joka saa markkinoida rahapelejä Suomessa, mikä estää suomalaisseuroja tekemästä arvokkaita sopimuksia ulkomaisten rahapeliyhtiöiden kanssa.

– Euroopassa monet hyvin rahakkaista sponsoridiileistä tulee nykypäivänä vedonlyönti- ja kasinopalveluita tarjoavilta yrityksiltä, mutta suomessa lainsäädäntö ei näitä kumppanuuksia salli.

Euroopassa monet hyvin rahakkaista sponsoridiileistä tulee nykypäivänä vedonlyönti- ja kasinopalveluita tarjoavilta yrityksiltä, mutta suomessa lainsäädäntö ei näitä kumppanuuksia salli.

Pulkkinen uskoo, että sponsorisopimuksien hankkiminen on Suomessa hankalaa etenkin siksi, että yritysten johtoportaissa ei mitä luultavimmin tiedetä lajista juuri mitään.

– Yhteistyökumppanuuksien luominen on vielä tällä hetkellä seuroille hankalaa. E-urheilun mahdollisuuksien esitteleminen yrityksille ei ole yksinkertaista, sillä lajin tunnettavuus ei välttämättä vielä tavoita yritysten johtoporrasta. Uskon, että e-urheilun potentiaalin osalta tietämättömyys ei ole ongelma, mutta on vaikeaa lähestyä aihetta, jota ei itse henkilökohtaisesti tunne.

– Etenkin korona-aikana markkinointibudjetti on se, josta monet yritykset leikkaavat. Jäljellä oleva budjetti käytetään tuttuihin markkinointikanaviin, ja samalla vältetään uusia riskialttiimpia muotoja. Tärkeintä on löytää seurojen puolelta tavat tarjota sopiva yhteistyömuoto yritysten kanssa, sillä e-urheilu tarjoaa poikkeuksellisia mahdollisuuksia. Perinteinen, yrityksille tutuin urheilumarkkinoinnin muoto, eli "pelipaitamarkkinointi", ei toimi e-urheilun parissa kovinkaan hyvin.

Etenkin korona-aikana markkinointibudjetti on se, josta monet yritykset leikkaavat. Jäljellä oleva budjetti käytetään tuttuihin markkinointikanaviin.

Vaikka lajin sponsorointi on Suomessa omalla tavallaan vielä lapsenkengissä, on kehitystä tapahtunut nopeasti. Mukaan on hypännyt isoja ja pieniä yrityksiä monilta eri aloilta.

– Sponsorimarkkinat ovat kasvaneet vuosi vuodelta ja etenkin monipuolistuneet. Teleoperaattoreiden ja oheislaitevalmistajien sekä jälleenmyyjien rinnalle on saatu yrityksiä monilta eri aloilta, ja monet yritykset näkevät e-urheilun näkyvyyden myös hyödyllisenä muun muassa rekrytointien osalta. Kaikki alan toimijat voivat varmasti yhtyä siihen, että markkinat ovat kasvaneet, mutta uusille toimijoille sekä suuremmille sponsorisopimuksille löytyy tilaa. On mielenkiintoista nähdä, miten korona vaikuttaa  tähän kehitykseen.

Haluatko lukea myös jatkossa sponsorointiin ja muuhun markkinointiin liittyviä juttuja? Tilaa uutiskirjeemme ja saat viikoittain MarkkinointiUutisten mielenkiintoisimmat jutut sähköpostiisi.

Seuraa MarkkinointiUutisia sosiaalisessa mediassa ja saat tuoreet uutiset helposti feediisi.

Lisää luettavaa