Suomalaiset ovat asenteiltaan innokkaita suosimaan kotimaisia tuotteita ja palveluita, kertoo Suomalaisen työn liiton selvitys.

Kotimaisuus asenteissa ja valinnoissa 2024 -mittaristo kuvaa suomalaisuuden arvostusta ruoka ja juoma-, koti ja sisustus- sekä vapaa-aika ja hyvinvointi -kategorioissa.

Kotitaloudet käyttävät yllä mainittujen kategorioiden tuotteisiin yhteensä noin 25 miljardia euroa vuodessa. Tästä potista ruoka- ja juomatuotteiden osuus kotitalouksien kulutuksesta on suurin, peräti 15 miljardia euroa, mikä on yksi suurimmista kotitalouksien kulueristä asumisen jälkeen. Kaiken kaikkiaan ruoka- ja juomatuotteiden osuus on 13 prosenttia kotitalouksien kulutusmenoista.

Taloudellinen epävarmuus on ajanut parin vuoden ajan suomalaiset valitsemaan ruokakoriinsa entistä useammin edullisempia kotimaisia ja ulkomaisia brändejä. Kotimaisten tuotteiden arvostus on hieman laskenut viime vuosista, mutta edelleen lähes 76 prosenttia suomalaisista kertoo kuitenkin suosivansa suomalaisia tuotteita ja toimijoita.

– Markkinat ovat tiukan taloustilanteen myötä supistuneet ja moni suomalainen on lykännyt etenkin kodin suurempia ostoksia odottamaan parempia aikoja. Vaikka kotimainen myynti on vähentynyt, myynnin supistuminen ei ole ollut lähellekään yhtä suurta kuin tuontituotteiden kohdalla tapahtunut romahdus. Esimerkiksi kotimaisen koti ja sisustus -kategorian teollisuuden liikevaihto on supistunut 10 prosenttia, kun tuonnin osuus on pudonnut dramaattisesti 40 prosenttia, Suomalaisen työn liiton tutkimuspäällikkö Jokke Eljala kertoo tiedotteessa.

Osana mittaristoa Suomalaisen työn liitto selvitti, miten yritykset eri tuotekategorioissa uskovat oman myynnin ja kotimaisuuden arvostuksen kehittyvän seuraavan 12 kuukauden aikana. Tuloksista ilmenee, että ruoka ja juoma -kategorian aiemman vahvan kehityksen vuoksi kasvu jatkuu, joskin aiempaa maltillisempana. Vapaa-aika ja hyvinvointi -kategoriassa sekä koti ja sisustus -kategoriassa myynnin uskotaan kääntyvän vahvempaan kasvuun.

– Meidän kuluttajien arki on tasapainoilua tarpeiden, halujen ja realiteetin välillä. Kiinnostavaa on myös se, miten ajattelutavan muutos näkyy kuluttamisessa, esimerkiksi käytetyn omistamisen normaalius on muuttunut dramaattisesti, kertoo Suomalaisen työn liiton toimitusjohtaja Katri Viippola.