Brändit

Suomalainen vastuullisuuteen pohjautuva urheiluverkkokauppa tähtää kansainvälisille markkinoille

Miljoonan euron liikevaihdon tehnyt Weekendbee-verkkokauppa aikoo kasvattaa kansainvälisen myynnin osuutta jopa 300 prosentilla viidessä vuodessa. Potentiaalista markkina-aluetta kartoitetaan nyt testimarkkinoinnilla.
Kuva:
Jukka Saarikorpi
Suomalainen vastuullisuuteen pohjautuva urheiluverkkokauppa tähtää kansainvälisille markkinoille

Kun Aissa Paronen ja Jukka Saarikorpi perustivat vastuullisiin urheilu- ja ulkoiluvaatteisiin erikoistuneen Weekendbee-verkkokaupan vuonna 2018, heille oli selvää, että kauppaa rakennetaan alusta asti kansainvälisesti. Weekendbeen ensimmäinen verkkosivusto oli englanninkielinen. Suomenkielinen sivusto tehtiin vasta hieman myöhemmin.

Tulokas otettiin markkinoilla hyvin vastaan. Parosen ja Saarikorven konsepti on ainutlaatuinen. Maailmassa ei ole toista pelkästään vastuullisesti tuotettuja urheilu- ja ulkoiluvaatteita myyvää verkkokauppaa. Suoria kilpailijoita ei siis varsinaisesti ole.

Vuonna 2020 Weekendbee teki lähes miljoonan euron liikevaihdon. Siitä kansainvälisen myynnin osuus oli noin 20 prosenttia, yrityksen markkinoinnista ja myynnistä vastaava Paronen kertoo.

– Tavoitteemme on kasvattaa kansainvälisen myynnin osuutta joka vuosi seuraavan viiden vuoden ajan noin 10 prosentilla. Se tarkoittaa sitä, että viiden vuoden kulutta kansainvälisen myynnin osuus olisi 70–80 prosenttia liikevaihdostamme.

Testimarkkinointi kartoittaa potentiaalisia markkina-alueita

Weekendbeelle myönnettiin viime vuonna Business Finlandin Tempo-ohjelman rahoitus. Ohjelman tarkoitus on tukea suomalaisia osakeyhtiömuotoisia startup-, pk- ja midcap-yrityksiä kansainvälistymisessä. Rahoituksen turvin Weekendbeessä tutkitaan nyt, mihin kansainväliseen markkinaan kannattaa seuraavaksi panostaa.

Viime vuonna Iso-Britannia oli Weekendbeelle merkittävin Suomen ulkopuolinen markkina-alue, mutta Brexit on Parosen mukaan luonut merkittäviä oston esteitä Britteihin. Testimarkkinoinnissa onkin nyt mukana Saksa, Irlanti ja Hollanti. Ne ovat olleet Weekendbeelle merkittävimpiä kansainvälisiä markkina-alueita heti Iso-Britannian jälkeen.

– Haluamme tehdä suuren kasvuloikan. Se vaatii, että voimme keskittää panostuksiamme ja kasvattaa markkinaosuuttamme tietyssä maassa, Aissa Paronen sanoo.

Saksan markkina kiinnostaa Parosta luonnollisesti kokoluokkansa vuoksi.

Saksan markkina kiinnostaa Parosta luonnollisesti kokoluokkansa vuoksi.

– Meidän täytyy kuitenkin tutkia, pääseekö Saksan markkinaan sisälle englanninkielisellä verkkosivustolla. Jos joutuisimme kääntämään kaiken saksaksi, vaatisi markkinoille pääsy suuremman rahoituksen keräämistä.

Siksi saattaa olla järkevämpää panostaa Saksan sijaan pienempään mutta kiinnostavaan Irlannin markkinaan, jossa kielenä on englanti. Muttse selviää, kun testimarkkinointi tulee päätökseensä.

Testaaminen keskittyy Googleen ja Facebookiin

Weekendbeen päämarkkinointikanavat ovat Google ja Facebook, joten testaaminen tapahtuu näissä kanavissa. Googlessa muun muassa tehdään avainsanatutkimusta ja testataan Google-mainontaa. Tarkoitus on selvittää, mitkä ovat parhaat keinot ja viestit kansainvälisten markkinoiden valloitukseen.

– Asiakaspalautteen avulla selvitämme esimerkiksi sen, miten konseptimme toimii kyseisellä markkinalla, mitkä tuotteet ja brändit kiinnostavat ja millaisia oston esteitä mahdollisesti on missäkin maissa.

Testaaminen tehdään Weekendbeellä pääasiassa itse, ja apuna ovat ulkopuoliset Google- ja Facebook-konsultit. Mukana on myös kaksi ulkoista neuvonantajaa, jotka sparraavat Parosta ja Saarikorpea kansainvälistysmisprojektissa.

Kun testin tulokset ovat valmiit, on tarkoitus hakea lisärahoitusta, Paronen kertoo. Sen avulla olisi mahdollista kasvattaa nopeammin Weekendbeen osuutta uudella, testin perusteella valikoituvalla markkinalla.

– Kasvamme nytkin hurjaa vauhtia, mutta haluamme päästä uudelle markkinalle nopeasti. Siihen tarvitsemme rahoitusta, Paronen sanoo.

Weekendbeen suurin haaste kansainvälistymisessä on hänen mukaansa resurssien fokusointi. Tiimiin kuuluu neljä kokopäiväistä työntekijää. Ulkopuolinen kumppani hoitaa esimerkiksi varastotoiminnan. On tärkeää, että pienen tiimin työpanos onnistutaan kohdistamaan oikeisiin asioihin.

Aissa Paronen ja Jukka Saarikorpi perustivat Weekendbeen vuonna 2018.

Brändi ja kotisivut kuntoon

Aissa Parosen mukaan kansainvälistyminen on kiinni ennen kaikkea tavasta ajatella.

– Meillä Suomessa on totuttu ajattelemaan, että olemme vähän syrjässä, ja siksi lähteminen kansainvälisille markkinoille saattaa tuntua suurelta harppaukselta. Suomi on kuitenkin vain yksi osa globaalia markkinaa, hän muistuttaa.

Asioita ei kannata ajatella ja tehdä liian mutkikkaasti, Paronen sanoo. Pitkälle pääsee jo englanninkielisillä verkkosivuilla. Ne mahdollistavat sen, että voi ylipäätään tulla löydetyksi.

– Jos kotisivut ovat laadukkaat ja haku- ja avainsanat on mietitty kuntoon, sillä pääsee hyvin alkuun.

Kansainvälistymisestä haaveilevia Paronen kehottaa panostamaan myös brändin rakentamiseen. Weekendbeen brändiä on rakennettu alusta saakka huolellisesti. Paronen on huomannut, että suomalaiset pyrkivät kilpailemaan kansainvälisesti usein muilla avuilla, jolloin brändi voi jäädä ohueksi.

– Moni viilaa tuotetta tai kilpailee hinnalla. Mutta jos brändi on vahva, on se tosi hyvä kilpailuetu kansainvälisillä markkinoilla.

Jos brändi on vahva, on se tosi hyvä kilpailuetu kansainvälisillä markkinoilla.

Weekendbeen brändiin liittyy vahvasti vastuullisuus. Analysoidun asiakaspalautteen perusteella vastuullisuusviesti on otettu hyvin vastaan.

Paronen on kuitenkin huomannut, että eri maissa vastuullisuutta ajatellaan hieman eri näkökulmista. Jossakin maassa kiinnostavat eniten muovittomat, toisessa vegaaniset, kolmannessa kierrätysmateriaalista tehdyt tuotteet. Kestävyyttä arvostetaan maassa kuin maassa, myös Suomessa.

– Suomessa ollaan erityisen ylpeitä siitä, jos joku tuote on valmistettu kotimaassa. Muualla Euroopassa tuotteen valmistusmaalla on vähemmän merkitystä. Siellä on totuttu siihen, että tuotteita valmistetaan ympäri maailmaa.

Weekendbee sai alkunsa Isolta valliriutalta

Muutama vuosi sitten Aissa Parosen ja Jukka Saarikorven pitkäaikainen haave toteutui, kun he pääsivät sukeltamaan Australian Isolle valliriutalle. Kokemus ei kuitenkaan ollut sellainen kuin he olivat ajatelleet. Riutta oli valkaistunut ja pahoin vaurioitunut.

Paronen ja Saarikorpi olivat irtisanoutuneet työpaikoistaan ja lähteneet vuodeksi maailmalle. Ulkoilmaihmisinä he päättivät kiertää erityisesti luontokohteita. Monessa paikassa he huomasivat saman kuin Isolla valliriutalla: luontokohteet olivat huonossa kunnossa.

Erityisesti markkinoinnin parissa aiemmin työskennellyt Paronen alkoi miettiä, millaiseen työhön haluaisi reissun jälkeen palata.

– Minusta ei tuntunut luontevalta palata markkinointityöhön, missä joutuisin ehkä edistämään sellaisten tuotteiden myyntiä, jotka eivät ole arvojeni mukaisia, hän kertoo.

Parosen ja Saarikorven ajatuksissa alkoi elää ajatus omasta yrityksestä, jossa voisi tehdä omaan arvomaailmaan sopivaa työtä. Molemmat heistä olivat työskennelleet urheilumaailman parissa ja viihtyvät harrastustensa vuoksi urheiluvaatteissa päivittäin.

– Vaateteollisuudella on suuri vaikutus maapallon ekologiseen kantokykyyn, ja halusimme lähteä ratkaisemaan sitä haastetta, Paronen sanoo.

Kartoittaessaan vastuullisten urheiluvaatteiden markkinaa Paronen ja Saarikorpi huomasivat, että vastuulliset urheilubrändit ovat Patagoniaa lukuun ottamatta jokseenkin tuntemattomia. Lisäksi niiden myyntiä ei ollut keskitetty mihinkään, vaan kuluttajan piti surffailla monessa verkkokaupassa löytääkseen haluamansa.

Niin syntyi Weekendbee.

Sukeltamista harrastava Aissa Paronen huomasi maailmanympärysmatkalla, kuinka huonossa kunnossa monet luontokohteet ovat.

Seuraa MarkkinointiUutisia sosiaalisessa mediassa ja saat tuoreet uutiset helposti feediisi.

Lisää luettavaa