Tekoäly on ollut viimeisen reilun vuoden ajan kaikkien huulilla. Erityisesti Open AI:n vuoden 2022 lopulla lanseeraama ChatGPT rajäytti pankin ja teki tekoälystä aivan uudella tasolla populäärin aiheen.
Vaikka tekoäly käsitteenä onkin nyt ihmisille keskimäärin paljon tutumpi kuin vaikkapa puolitoista vuotta sitten, on moni ottanut siihen vain pintakosketuksia.
Tekoälyyn liittyy myös pelkoja. Turkulaisessa mainostoimisto Hansdotterissa näitä pelkoja lähdettiin taklaamaan omalla suljetulla tekoälyllä.
– Tällaiset työkalut tulevat mullistamaan maailmaa, ja Hansdotterilla haluttiin päästä etulinjassa kokeilemaan, mitä kaikkea tekoäly mahdollistaa. ChatGPT on kuitenkin avoin tekoäly, mihin liittyy sellainen hankaluus, että syötetyt tiedot valuvat nettiin ja niitä käytetään tekoälyn koulutukseen edelleen, tekoälyasiantuntija Eeva Rauramo kertoo.
Ulkopuolisena konsulttina toimiva Rauramo on kehittänyt Hansdotterin omaa suljettua tekoälyä yhdessä mainostoimiston työntekijöiden kanssa. Hansdotterin suljettu tekoäly on kehitetty nimenomaan edellä mainitun ChatGPT:n päälle, joten se on ainakin alkuvaiheessa tekstipohjainen. Suljetusta tekoälystä toimiston data ei valu muiden käyttöön, vaan se pysyy turvassa omassa pilvessä.
"Halusimme luoda suljetun ympäristön, jossa työntekijöiden promptit pysyvät turvassa."
– Avoimeen tekoälyyn liittyy kaupunkitarinoita, joissa esimerkiksi jokin suuryritys on syöttänyt tekoälylle tietoja, jotka ovat sieltä valuneet kilpailijoille, kun joku on osannut esittää tekoälylle oikeat kysymykset. Halusimme luoda suljetun ympäristön, jossa työntekijöiden promptit pysyvät turvassa, Rauramo selittää.
Rauramo muistuttaa, että vaikka tekoälyn käyttöön saattaa liittyä ennakkoluuloja, pelkoa ja vastustustakin, voi kehityksen kelkasta putoaminen olla kohtalokasta yrityksen menestymisen kannalta. Suljettu tekoäly tarjoaa siis myös turvallisuudentunnetta herättävän harjoitteluympäristön.
– On yritykselle kilpailuetu ja etulyöntiasema, kun työntekijät ovat kaikki tottuneita tekoälyn käyttöön, ja tietävät, mitä sillä saa tehtyä ja mitä ei, sekä millaisia vaaranpaikkoja siihen liittyy, Rauramo sanoo.
Tekoälyä on projektin aikana muokattu Hansdotterin ajatusmalleja kuvaavaksi.
– Kaikkihan perustuu todennäköisyyslaskentaan. Tekoälyä on tuunattu Hansdotterin aineistolla, eikä se enää tuota maailman keskiarvoa, vaan toimiston arvojen mukaista ja työntekijöiden luovuudella maustettua aineistoa, Rauramo kertoo.
"On tärkeää tietää, miten tekoäly matemaattisesti toimii, sekä mihin se pystyy ja mihin ei."
Samalla kun tekoäly oppii, myös työntekijät oppivat ymmärtämään sitä paremmin.
Rauramo kertoo, että tekoälyn tuunaamiseen voi käyttää monenlaisia menetelmiä. Esimerkiksi fine-tuningissa tekoälyä ikään kuin rikotaan, ja malliin ajetaan yrityksen dataa korvaamaan valmiin tekoälyn ”aivoratoja”, kuten Rauramo kuvailee.
– Se on vaikea laji. Tekoälyn rikkominen voi myös huonontaa sitä. On tärkeää tietää, miten tekoäly matemaattisesti toimii, sekä mihin se pystyy ja mihin ei, Rauramo selittää.
Sellaisenaan tuotoksia ei silti saa päästää maailmalle, vaan kaikki tulee moderoida.
Yksi selkeä tekoälyn etu on Rauramon mukaan se, että koska tekoälyn käytössä on valtava määrä dataa, se ei unohda mitään.
– Itseltä saattaa jokin aspekti unohtua, mutta tekoäly muistaa ja käsittelee kattavasti koko alueen yhdellä kerralla. Voisi ajatella, että se on työkaveri, jolla on todella hyvä muisti, mutta joka on muuten hiukan hölmö, Rauramo nauraa.
Hyvä teknologia on harvoin ilmaista. Varsinkin pienille yrityksille kokonaan oman tekoälyn kehittäminen voi olla taloudellisesti ylivoimainen projekti.
– Pienten kannattaakin rakentaa valmiiden, jo olemassa olevien tekoälyjen päälle, Rauramo neuvoo.
