Näkökulma

Olipa kerran proikkaritesti, josta asiakkaat kärsivät vielä tänäkin päivänä

Pirstaloituneessa hybriditoimistojen maailmassa projektijohdon heikko arvostus kostautuu, kirjoittaa Leena Komulainen.
Kuva:
Emmi Ekilä
Olipa kerran proikkaritesti, josta asiakkaat kärsivät vielä tänäkin päivänä

Olipa kerran vuosia sitten testi, josta ei kerrottu testattaville mitään, mutta josta useimmat yrityksessä tiesivät.

”Voitko tulla katsomaan yhden filkan”, etäisesti tuttu työkaveri pyysi, kun kävelin toimiston käytävällä ohi. Muutaman muun tiimiläisensä kera kysyjä toivoi, että kerron, mistä heidän minulle näyttämänsä mainosfilmi mielestäni kertoo.

Projektijohdon heikko arvostus menneisyydessä  vaikuttaa asenteisiin vielä tänäkin päivänä.

 ”Aika perusteellinen analyysi”, kommentoi yksi heistä lyhyen yhteenvetoni jälkeen. Muistan tilanteen edelleen hyvin, koska se tuntui niin oudolta. Muistan sen hyvin myös siksi, että myöhemmin kuulin, että kyseessä oli niin sanottu proikkaritesti. Proikkaritestin ideana oli testata mainosideoiden ymmärrettävyyttä: jos proikkari ymmärtää, mistä on kyse, niin sitten idean ymmärtää kuka tahansa.

Kyseinen käytäntö kertoo takavuosien ammatillisesta hierarkiasta, ja tarinoita samasta aiheesta riittää. Vanhassa maailmassa toimistoissa oli sankareita ja tähtiä, ja sitten oli tukitoimintoja. Kastijako oli selkeä ja kirkas, ja sen vaikutus näkyy valitettavasti edelleen. 

Siirrytään nykypäivään, vuoteen 2022. Media on pirstaloitunut jo kauan aikaa sitten, maksetun mainonnan rooli pienenee ja suunnittelutyön aikajänne on tiivistynyt likimain minimiin. Uusia kanavia ja keinoja rakentaa brändiä ja tuottaa tulosta syntyy valtavaa tahtia, ja erikoisosaajien kysyntä on jatkuvaa ja kasvavaa. Kukaan ei pärjää yksin: tarvitaan monipuolista tiimiä sekä monipuolisia verkostoja ja kumppaneita.

Hyvä projektijohtaja on taikuri, joka saa ongelmat katoamaan ennen kuin muut ehtivät niitä edes huomata.

Elämme monella tapaa hybridiajassa. Luovan työn, monitoimijatiimien ja erikoistuneiden freelancereiden kokonaisuus on himmeli, jonka hallinnointi vaatii poikkeuksellisia ihmisiä ja ammattitaitoa: erinomaisia projektijohtajia ja -päälliköitä. 

Projektijohdon toimenkuvat vaihtelevat organisaatioittain. Määrittelen kuitenkin näin: erinomainen projektijohtaja on kokenut erikoisosaaja, joka on aina kaikkia vähintään askeleen edellä. Erinomaiselta projektijohtajalta kukaan harvemmin pyytää mitään, vaan hän on yhteistyön veturi, moottori ja lubrikantti. Erinomaisen projektijohtajan päässä kulkee moniajolla asiakkaan lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteet sekä käsillä olevien projektien käytännön yksityiskohdat.

Erinomainen projektijohtaja tunnistaa hyvät luovat ideat, osaa ottaa luovaan työhön kantaa ja kehittää sitä sekä näkee nopeasti mielessään asioiden hintalaput, läpivientiajat ja prosessirakenteet. Hyvä projektijohtaja on taitavasti kommunikoiva ihmisihminen, joka osaa innostaa ja motivoida hybriditiimejä ja olla vaativa oikeissa kohdissa. Hyvä projektijohtaja helpottaa kaikkien elämää. Hän on taikuri, joka saa ongelmat katoamaan ennen kuin muut ehtivät niitä edes huomata.

Kuvaavaa on, että myös toimistot, jotka julistivat olevansa liinejä edelläkävijöitä ja elävänsä kokonaan ilman projektijohtajia, ottivat jo aikaa sitten kyseisen ammattikunnan takaisin rosteriinsa. Varsinkin isommissa kokonaisuuksissa hyvä projektijohto on koko laajan tiimin onnistumisen edellytys.

Jos yhteisö ympärillä ei ymmärrä projektijohdon kriittistä roolia asiakkaan tavoitteiden toteutumisessa, miksi kukaan suunnittelisi nimenomaan projektijohtajan uraa?

Harmillista kuitenkin on, että hyvä projektijohtaja on liian vähän aikaa projektijohtaja. Monille projektijohtajuus on välivaihe kohti seuraavaa etappia – ehkä strategin tai asiakkuusjohtajan pestiä. Ammattilaiset, jotka haluavat kehittyä ja kasvaa nimenomaan projektijohtajina, ovat harvassa. Se on valtava menetys, sillä työhön vaadittu ennakointikyky ja veturina toimiminen vaativat oikean asenteen lisäksi monipuolista kokemusta.

Ilmiö on varmasti monen asian summa, ja toki halu oppia uutta uusien työroolien kautta on luonnollista kaikilla toimialoilla. Väitän kuitenkin, että projektijohdon heikko arvostus menneisyydessä vaikuttaa asenteisiin vielä tänäkin päivänä - esimerkiksi siihen, kuinka usein ja kenelle ammatillisia tunnustuksia toimialallamme jaetaan.

Jos yhteisö ympärillä ei ymmärrä projektijohdon kriittistä roolia asiakkaan tavoitteiden toteutumisessa, miksi kukaan suunnittelisi nimenomaan projektijohtajan uraa? Jos kokeneesta ja erinomaisesta projektijohdosta on pulaa, kuka kärsii eniten? Vastaus on selvä: asiakas.

Leena Komulainen on toimitusjohtaja ja kirjailija, joka uskoo arvopohjaiseen ja ihmislähtöiseen johtamiseen ja markkinointiin. Kolumneissa pohditaan muun muassa sitä, mikä on markkinoinnin ammattilaisen vastuu paremman maailman rakentamisessa ja sopivatko kunnianhimo ja merkityksellisyyden kaipuu yhteen.

Seuraa MarkkinointiUutisia sosiaalisessa mediassa ja saat tuoreet uutiset helposti feediisi.

Lisää luettavaa