Tuoreimman tutkimustiedon valossa yli 30 prosenttia asiantuntijoista kärsii vahvasta tai keskitasoisesta työyksinäisyydestä. Toisen tutkimuksen mukaan kaikista yli 16 vuotta täyttäneistä suomalaisista 29,7 prosenttia koki olevansa suurimman osan ajasta tai koko ajan yksinäinen vuonna 2022. 

Palataan hetkeksi jouluaattoiltaan vuonna 2016. Istun Viidennen linjan vuokrayksiössäni yksin. Olen kieltäytynyt monien ystävien ja perheenjäsenien kutsuista lähteä viettämään joulua heidän kanssaan. Tällä tavoin olen saanut luotua itselleni yksinäisyyssimulaation, jossa pääsin testaamaan yksin olemista juuri silloin kun muu maailma ylistää juhlapyhiä ja yhdessä oloa.

Kolumnin alussa kertomani luvut ovat kovia lukuja. Vedetäänpäs mutkia ja tilastoja vielä hieman suoriksi. Jos satut kuulumaan siihen kahteen kolmasosaan suomalaisista, joka ei koe työ- eikä muutakaan yksinäisyyttä, niin paras työkaverisi on tilastollisesti kuitenkin yksinäinen. Hän on sitä joko ammatillisesti tai muussa elämässään. 

Psykologisen turvallisuuden on tunnistettu vaikuttavan kaikkiin avaintekijöihin, joka huipputiimejä yhdistää.

Onko tällä sitten väliä? On, ihan hemmetisti väliä. Vaikka yksinäisyystilastot eivät olisi sinua tavoittaneetkaan, niin lienet kuitenkin kuullut Googlen Aristoteles-tutkimuksesta, jonka myötä psykologinen turvallisuus on noussut kaikkien työyhteisöjen toiminnan ja suorituskyvyn kehittämisen ammattilaisten eetokseksi. 

Samaisen psykologisen turvallisuuden on tunnistettu vaikuttavan myös niihin kaikkiin muihin avaintekijöihin, joka huipputiimejä yhdistää. Milloin työkaverisi tuli kertomaan sinulle, että kokee yksinäisyyttä töissä tai vapaa-ajalla? Jos tiimissänne on oikeasti onnistuttu rakentamaan psykologista turvallisuutta, niin näin olisi tilastojen valossa pitänyt käydä montaa kertaa. 

Vaikka et olisi kiinnostunut työyhteisönne tai tiiminne suorituskyvyn parantamisesta, niin kanssaihmisen yksinäisyyden lieventäminen on jo itsessään arvokasta. 

Yksinäisyys on kaikissa muodoissaan hyvin ilkeä seuralainen, jonka myöntäminen kenelle tahansa on todella iso juttu. Vaikka et olisi kiinnostunut työyhteisönne tai tiiminne suorituskyvyn parantamisesta, niin kanssaihmisen yksinäisyyden lieventäminen on jo itsessään arvokasta. 

Siitä, kun ensimmäisen kerran omassa elämässäni pysähdyin tietoisesti tunnustelemaan yksinäisyyttäni yksiössä jouluna 2016, on vierähtänyt jo tovi. Sen jälkeen olen pyrkinyt teoillani lievittämään kanssaihmisten kokemaa yksinäisyyttä.  

Näiden harjoitusten myötä onnistuin tänä keväänä sanoittamaan uudella tasolla myös yrittäjänä toimivalle yhtiökumppanilleni, että koen yksinäisyyttä yrittäjänä. Arvaa, oliko vaikeaa kertoa tämä hänelle? No ihan hemmetin vaikeaa. Siitäkin kuitenkin selvittiin – ehkä jopa hieman vahvempana tiiminä.