Kansainväliseen uutismediaan luottaa 54 prosenttia vastaajista.

Suuri osa kuluttajista kohtaa verkossa harhaanjohtavaa sisältöä. Kolme neljästä kuluttajasta kertoo nähneensä väärennettyjä kuvia ja kaksi kolmesta niin sanottuja deepfake-videoita. Lisäksi Tilastokeskuksen mukaan 64 prosenttia on kohdannut verkossa epäilyttävää tai virheellistä tietoa lähiaikoina.

Sosiaalisen median sisältöön luottaa täysin tai pääosin vain 11 prosenttia kuluttajista, ja 31 prosenttia ei luota siihen lainkaan.

– Luottamus uutismediaan on yhteiskunnan toimivuuden kannalta keskeistä. Samalla on tärkeää, että ihmiset tunnistavat verkon sisältöihin liittyvät riskit ja osaavat arvioida tiedon luotettavuutta, Traficomin erityisasiantuntija Marja Heinonen kertoo tiedotteessa.

– Luottamuseroja selittää osin se, että uutismediassa sisältöä tuotetaan journalististen periaatteiden mukaisesti, kun taas sosiaalisen median sisältöä voi tuottaa kuka tahansa, Heinonen toteaa.

Eniten epäluottamusta suomalaiseen uutismediaan oli 45–54-vuotiaiden keskuudessa. Nuoret luottavat sosiaalisen median sisältöihin jonkin verran enemmän kuin vanhemmat ikäryhmät.

Kuluttajista 35 prosenttia arvioi, että Suomen ulkopuoliset toimijat ovat pyrkineet vaikuttamaan vaaleihin liittyvään keskusteluun sosiaalisessa mediassa viime vuosina. Neljäsosa vastaajista kokee nähneensä tällaisia vaikutusyrityksiä itse.

Merkittävä osa vastaajista ei kuitenkaan osaa arvioida, onko vaikuttamista tapahtunut.

Vaalivaikuttaminen voi olla vaikeasti tunnistettavaa, sillä verkossa käydään samanaikaisesti myös normaalia poliittista keskustelua ja kampanjointia.