.jpg)
Mainonnan eettinen neuvosto on antanut vapauttavan lausunnon asiassa, jossa K-Supermarket Ylivedon miesmyyjät esittelivät kaupan some-julkaisussa tarjouksessa olevia munakoisoja.
Lausunnonpyytäjän mielestä mainos on hyvän tavan vastainen, koska se on miehiä alentava ja halventava. Neuvosto oli kuitenkin eri mieltä.
Mainonnan eettinen neuvosto katsoi, että mainoksessa kaupan miestyöntekijät pitävät mainostettavia munakoisoja käsissään rintakehän korkeudella. Mainoksen neutraali teksti liittyy mainostettavaan tuotteeseen. Mainoksen kuvan tai tekstin ei voida katsoa olevan miestä alentava tai halventava.
Viime vuonna neuvosto antoi huomautuksen samalla kaupalle julkaisusta, jossa naistyöntekijät esittelivät erilaisia meloneja. Tuolloin mainonnan eettinen neuvosto totesi, että mainoksen visuaalinen esitystapa yhdessä vihjailevan tekstin kanssa oli naista väheksyvä. Neuvoston mukaan mainoskuvassa naisten rintojensa edessä pitelemät melonit rinnastuivat rintoihin.
Vapauttavan lausunnon neuvostolta saivat myös Keskisuomalainen Oyj, Autokeskus Oy ja Normal Finland Oy.
Normalin tapauksessa lausunnonpyytäjän käsityksen mukaan mainos oli hyvän tavan vastainen, koska mainoksessa annetaan ymmärtää, että äiti voi syödä lasten makeiset.
Mainonnan eettinen neuvosto totesi, että mainoksessa kuvataan, miten lasten äidin tekee mieli syödä lasten Halloween-makeiset, ja luonnehditaan tällaista tunnetta normaaliksi. Mainoksessa myös annettiin ymmärtää, että jos äiti söisi makeiset, hän ostaisi tilalle uudet mainostettavasta kaupasta.
Keskisuomalaisen asiassa oli kysymys bussin sisätiloissa esitetystä B2B-mainoksesta, jossa mainostettiin ulkomainontaa. Mainoksessa oli kuva vangista vankilassa ja teksti ”Roope ei tätä näe. Mutta Meksin ulkomainonnalla tavoitat 98 % pääkaupunkiseudusta.”
Lausunnonpyytäjän käsityksen mukaan mainos oli hyvän tavan vastainen, koska ”monikaan vangeista ei ole päättänyt päätyä vankilaan, joten sillä hierominen, ettei sieltä ulkomainoksia näe, ei tunnu hyvältä”.
Mainonnan eettinen neuvosto totesi, että mainoksessa oli korostettu ulkomainonnan tavoitettavuutta kuvaamalla niitä hyvin harvoja henkilöryhmiä, joita ulkomainonta ei tavoita. Mainosta kokonaisuutena arvioiden ja sen esitystapa huomioon ottaen mainoksessa ei voitu katsoa kuvatun vankia halventavalla, väheksyvällä tai muutoin loukkaavalla tavalla.
Autokeskuksen tapauksessa lausunnonpyytäjän käsityksen mukaan automainos oli hyvän tavan vastainen, koska mainoksessa käytettiin lapsen kuvaa, vaikka mainostettava tuote ei liittynyt lapsiin tai perheisiin.
Mainonnan eettinen neuvosto totesi, että henkilöautot ovat luonteva osa useimpien lapsiperheiden elämää, minkä vuoksi lapsi liittyi luontevasti mainokseen.
Jula Finland ja vaikuttaja Sonia Nevalainen puolestaan saivat huomautuksen, koska yritys oli antanut lahjakortin vaikuttajalle tuotteen myynninedistämistarkoituksessa.
Vaikuttajan Instagram-julkaisun mainostunniste ”*imuriin saatu lahjakortti Julalta” ei ollut kuitenkaan selkeä. Lisäksi mainostunniste ei ollut vaivatta havaittavissa, koska se oli merkitty julkaisun tekstin loppuun.
Markkinointi ei ollut tunnistettavissa markkinoinniksi ICC:n markkinointisääntöjen edellyttämällä tavalla.
