Unsplash
Digitaalisuus

Mitä digimarkkinoinnista pitää tietää juuri nyt?

14.11.2022 11:30
Toni Rajamäki
Dagmarin Miikka Rahikaisen mukaan metaversumista kannattaa olla jo kartalla, kuten myös digimarkkinoinnin ympäristövaikutuksista.

Mistä digimarkkinoinnin maailmassa kannattaa olla hereillä juuri nyt? Se on kysymys, joka pitää esittää tasaisin väliajoin, sillä digimarkkinoinnin maailmaa muuttuu vauhdilla ja kenties nopeampaa kuin koskaan aiemmin.

Uusia kanavia ja palveluita syntyy käytännössä joka päivä, ja mainostajille on tarjolla koko ajan enemmän ja enemmän mediapintaa, josta valita. 

Tämän hetken trendeihin sukellettiin MarkkinointiUutisia julkaisevan MarkkinointiKollektiivin uudessa MarkkinointiMiks-videosarjassa, jossa keskustelijoina olivat Dagmarin Head of Martech Miikka Rahikainen, Zoanin Head of Sales Karoliina Leisti ja Exoven Business Development Director Mikko Hämäläinen.

Leistin mukaan olennaista on hypätä kehitykseen mukaan, ettei tipu kyydistä. Hämäläinen korostaa tässä asiassa vahvan kumppaniverkoston rakentamista.

Mutta mitkä ovat konkreettisia juttuja, joista kannattaa olla kartalla? Dagmarin Rahikainen nostaa ensimmäisenä asiana esiin metaversumin, vaikka sen tarjoamat liiketoimintahyödyt tuntuvat vielä monista pieniltä.

– Metaversumi tulee isosti, ja siitä pitää olla kartalla. Pitää ajatella sen mahdollisuuksia ja tulevaisuutta. Sen implikaatiot ovat vielä aika kaukana, mutta metaversumia on hyvä jo miettiä, Rahikainen uskoo.

MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)

Metaversumi on ollut jo pari vuotta iso puheenaihe globaalisti, ja maailman tunnetuimmat brändit ovatkin lähteneet vauhdilla trendiin mukaan. Suomalaiset ovat vielä olleet sivustakatsojia, mutta esimerkiksi Nokia on antanut viitteitä siitä, että metaversumiin panostetaan.

Metaversumin tavoin maailmalla puhutaan paljon NFT:eistä. Myös tässä asiassa suomalaisbrändit ovat olleet maltillisia, mutta Rahikaisen mukaan NFT-teknologian tarjoamia mahdollisuuksia ei kannata unohtaa. 

– Esiin nousee se, miten hyödyntää NFT- ja lohkoketjuteknologiaa. Miten läpinäkyvyyttää rakennetaan sitä kautta eri toimitusketjuihin ja miten tuoda niitä asioita kiinni omiin tuotteisiin? Pitää miettiä, miten NFT:llä todistetaan omistajuus uusissa tuotteissa, kuten kelloissa tai laukuissa. Tämän tyyppiset asiat tulevat markkinoinnin pöydälle.

NFT-teknologialla voi esimerkiksi luoda digitaalisen kaksosen fyysisen maailman tuotteelle. Tällöin ostaja voi vaikkapa ostaa merkkivaatteen, jota hän pystyy käyttämään fyysisen maailman lisäksi metaversumissa. 

Brändit ovat kiinnostuneet NFT:eiden mahdollisuuksista myös kanta-asiakkuuksien suhteen. Tulevaisuudessa todiste kanta-asiakkuudesta tai jäsenyydestä voi olla fyysisen kortin sijaan NFT-teknologiaan pohjautuva digitaalinen kortti, joka toimii samaan aikaan niin fyysisessä maailmassa kuin digimaailmassa, esimerkiksi metaversumissa.

Metaversumiin liittyy osittain myös Rahikaisen mainitsema kolmas trendi, josta digimarkkinoinnissa kannattaa tietää juuri nyt.

– Nyt pöhistään myös commerce marketingista. Kaikista jälleenmyyjistä tulee medioita. Tämä trendi kasvaa voimakkaasti, ja sinne valuu koko ajan enemmän rahaa, hän sanoo.

Rahikainen lisää myös, että puhuttaessa digimarkkinoinnin tärkeimmistä asioista ei voi olla mainitsematta evästeitä.

– Kenttä muuttuu vauhdilla. IAB:n viimeisimmän tutkimuksen mukaan vapaan internetin puolelta häviää rahaa 39 miljardia euroa, jos evästepuolta ei saada ratkaistua. 

Myös digimarkkinoinnissa pitää huomioida ympäristö

Rahikainen nostaa tärkeänä pointtina esiin myös ympäristön digimarkkinoinnin kontekstissa. Asiasta ei ole puhuttu liikaa, mutta etenkin maailman energiakriisi pakottaa myös brändit ja markkinoijat miettimään digimarkkinoinnin ympäristövaikutuksia.

– Mainonnan ympäristövaikutuksiin on vasta nyt herätty. Miten paljon kulutamme sähköä tai miten voisimme miettiä uudella tavalla ohjelmallista ostamista ja ylipäätänsä digitaalista markkinointia niin, että se kuluttaisi vähemmän sähköä ja toimisi tehokaammin? 

Rahikainen sanoo, että nyt on oikea aika – ja suorastaan pakko – miettiä myös ympäristökuormaa, joskaan hän ei luota siihen, että ongelma nostetaan keskiöön välittömästi.

– Näen, että tämä on vähän kauempana, mutta se nousee tosi vahvasti, Rahikainen totesi loppuun.