Kolumni

Miksi markkinointi ahdistaa tekijöitään?

1.6.2021 7:00
Antti Sipilä
Markkinointi ahdistaa silloin, kun sitä ei ole tehty. Tekemätön työ nalkuttaa takaraivossa, tietää Antti Sipilä.

MarkkinointiUutisten äskettäin uutisoiman kyselytutkimuksen mukaan monet markkinoinnin parissa työskentelevät kokevat, etteivät he voi hyvin työssään. Heidän mukaansa etenemismahdollisuudet työssä ovat huonot ja kaventuneet entisestään.

Mistä se voi johtua? Kysely kertoo, että aika ei usein yksinkertaisesti riitä työtehtävien tekemiseen. Se tarkoittaa, että tehtäviä on liikaa tai tekijöitä liian vähän. Kyselystä käy ilmi myös, että työntekijät kokevat tietävänsä hyvin, mitä heiltä työssä odotetaan. Tästä voi päätellä, että kyse on nimenomaan siitä, että tekijöitä tai muita resursseja on liian vähän.

Omasta kokemuksesta yrittäjänä voin kertoa, että markkinointi tosiaan ahdistaa silloin, kun sitä ei ole tehty. Tekemätön työ nalkuttaa takaraivossa.

Vedän tästä suoraan seuraavanlaisen päätelmän: markkinointiin suhtautuminen on kulttuurissamme perustavanlaatuisesti väärä.

Kun uusia hankkeita ja yrityksiä perustetaan, markkinointia ei Suomessa ajatella välttämättä ensimmäisenä. Ajatellaan ehkä, että se hoituu kyllä, vähän kuten kirjanpito ja siivous. Se on kestämätön lähtökohta.

Globalisaation ja internetin vaikutus on yhä jäänyt monelta huomaamatta. Jokaisella organisaatiolla on nyt kilpailijanaan puhelimen ja tietokoneen ruudulla maailman kaikkien organisaatioiden sisällöt. Parhaat luottavat aitoihin markkinainnovaatioihin eli markkinatietoon ja näkemykseen, johon vastataan tarkoituksellisesti niin, että markkinointi on jo alusta lähtien sisään suunniteltuna tuotteissa, sisällöissä ja yrityksissä.

Menestyvänkin tuotteen lanseerausinvestoinnin takaisinmaksuaika voi olla vuosia.

Menestyvänkin tuotteen lanseerausinvestoinnin takaisinmaksuaika voi olla vuosia. Hollywood-elokuvan markkinointibudjetti on järjestään yli 30 prosenttia kokonaisinvestoinnista. Samaan aikaan Suomessa markkinointibudjetti muodostuu monesti vain kolmen prosentin osuudesta liikevaihdosta.

Mieti, miltä sinusta tuntuisi olla parisuhteessa, jossa kumppani panostaa suhteeseen kolme prosenttia ajastaan ja on mukana sillä asenteella, että ahdistaa, kun on pakko tehdä tämä?

Entä millainen olisi sellainen kumppani, joka ottaa selvää sinusta ja toiveistasi ja kertoo sinulle jatkuvasti itsestään hurmaten ja palvellen sinua suhteen eri osa-alueilla?

Niinpä.

Usein pientä markkinointibudjettia perustellaan sillä, että rahaa ei vain ole enempää. Se liittyy siihen, ettei markkinointia nähdä investointina vaan kuluna. Juoksevan kulun kustannus eli tiedostetusti aliresursoidun työn suorittaja jätetään helposti yksin.

Jos rahaa markkinointitiimin rakentamiseen ei ihan kerta kaikkiaan ole, on markkinointiin otettava aktiivisesti mukaan kaikki kynnelle kykenevät. Yksin markkinoinnista vastaava henkilö voi kysyä ideoita kaikilta ja jopa vaatia niitä. Yhdessä tekemällä syntyy vähitellen pysyvä tietoisuus markkinoinnista olennaisena osana työtä.

Hyvä lähtökohta markkinoinnin tekemiseen on se, että jokainen teko tuottaa keskimäärin kustannuksensa takaisin korkojen kera. Siten markkinointiin kannattaa satsata loputtomasti. Yleisösuhteesta huolen pitäminen on koko organisaation elämän pituinen tehtävä, ja siitä täytyy voida nauttia.

Meidän on rikottava markkinoinnin niukkuuden malli Suomessa ja luotava uusi malli, jossa pidetään ilolla huolta yleisösuhteemme jatkuvan kukoistamisen kehittämisestä. Muutoin ei ole iloa työssä eikä leipää pöydässä.

Antti Sipilän kynästä syntyy analyysia median pienistä suurista muutoksista. Sipilä on muun muassa videotuotantoyhtiön ja elintarvikeyhtiön perustanut markkinoinnin ammattilainen.

MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)