Maksuhäiriöisiä kuluttajia oli vuoden 2025 lopussa 382 000, kun vielä vuosi sitten heitä oli 369 000.

Vaikka maksuhäiriöisten kuluttajien kokonaismäärä kasvoi vuoden aikana 13 000 henkilöllä, loppuvuosi toi mukanaan varovaisia valonpilkahduksia, sillä kasvuvauhti hidastui merkittävästi vuoden 2024 lukemista. Vuonna 2024 maksuhäiriöisten määrä kasvoi 18 500 henkilöllä.

Asiakastiedon varatoimitusjohtaja Mikko Karemo arvioi tiedotteessa, että vuoden 2022 luottotietolain muutoksen aiheuttama "shokkivaihe" saattaa olla väistymässä. Datan perusteella maksuvaikeudet kuitenkin koskettavat yhä useampaa kuluttajaa.

– Vuoden 2024 ja alkuvuoden 2025 aikana näimme maksuhäiriöisten kuluttajien määrän hurjaa kasvua, joka oli suoraa seurausta yleisestä taloustilanteesta sekä vuoden 2022 luottotietolain muutoksesta. Nyt näyttää siltä, että pahin kiihtymisvaihe on takana. Kasvun hidastuminen on todennäköisesti signaali siitä, että moni lakimuutoksen jälkeen luottotietonsa väliaikaisesti puhdistanut on päätynyt pidemmäksi aikaa takaisin maksuhäiriörekisteriin, Karemo analysoi.

Suomen historian korkein määrä maksuhäiriöisiä kuluttajia, 392 000 henkilöä, nähtiin vuonna 2020. Vuoden 2022 luottotietolain muutoksen jälkeen maksuhäiriöisten kuluttajien määrä laski vuoden 2023 loppuun saakka, jolloin heitä oli 350 500. Määrä kääntyi kasvuun vuoden 2024 alussa, jonka jälkeen maksuhäiriöisten määrä on kasvanut yhteensä 31 500 henkilöllä.

Yksi vuoden 2025 positiivisista signaaleista on ensikertalaisten määrän kääntyminen laskuun edelliseen vuoteen verrattuna. Vuoden viimeisellä neljänneksellä ensimmäisen maksuhäiriömerkintänsä sai 17 000 kuluttajaa. Myös vuoden kolmannella neljänneksellä vastaava luku oli 17 000. Vaikka ensikertalaisten määrä on edelleen korkea, se on laskenut selvästi vuodesta 2024, jolloin jokaisella kvartaalilla uusia tulokkaita rekisteriin oli noin 19 000.

– Se kertoo, että yhä useampi taloushaasteiden kanssa painiva on onnistunut sopeuttamaan taloutensa haastavassa ympäristössä ilman, että tilanne on eskaloitunut maksuhäiriöksi asti. Samaan aikaan on kuitenkin valitettava fakta, että ikäluokan kokoon suhteutettuna eniten ensimmäisiä maksuhäiriömerkintöjä tulee edelleen 20–24-vuotiaille, Karemo pohtii.

Taloushaasteiden laajuus kuitenkin kasvaa. Vaikka yksittäisten rekisteröityjen maksuhäiriöiden kokonaismäärä laski hieman edellisvuodesta, ne osuivat aiempaa laajemmalle joukolle. Uusia maksuhäiriöitä rekisteröitiin vuoden 2025 aikana yli 314 000 henkilölle, mikä on selvästi enemmän kuin vuoden 2024 301 500 henkilöä. 

Karemo muistuttaa, että maksuhäiriötilastot ovat talouden jälki-indikaattori.

– Se, että kasvuvauhti hidastuu nyt, on seurausta aiemmin tänä vuonna nähdystä korkojen laskusta, ostovoiman hienoisesta elpymisestä ja pahimmissa talousvaikeuksissa olevien kuluttajien päätymisestä maksuhäiriörekisteriin. Jos työllisyystilanne alkaa helpottaa, maksuhäiriöisten kokonaismäärän kasvuvauhti saattaa hidastua entisestään vuoden 2026 aikana, Karemo ennustaa.

– Valitettavasti ei ole todennäköistä, että maksuhäiriöisten määrä kääntyisi laskuun lähivuosina. Tällainen skenaario edellyttäisi taloustilanteen huomattavaa paranemista ja haavoittuvassa asemassa olevien kuluttajien parempaa tavoittamista, sekä todennäköisesti myös yksityishenkilöiden velkakierteen syvenemistä ehkäisevää lakimuutosta. Maksuhäiriöisten määrän kasvun lisäksi velkajärjestelyyn haki vuonna 2025 eniten suomalaisia sitten 1990-luvun laman, mikä kertoo kansalaisten maksuvaikeuksien syvenemisestä, Karemo jatkaa.