En laske ghostaajaksi tai kadonneeksi henkilöä, joka ei ole vastannut kylmäpuheluuni tai meiliini. Kadonneiden listalle ja ihmettelyni kohteeksi päätyvät sen sijaan he, joiden kanssa olemme sopineet selvät sävelet yhteistyöstä, mutta jotka sitten katoavat kuin päättymättömässä kuurupiilossa.

Mitä ihmettä työelämässä tapahtuu? Joudun välillä tahtomattani mukaan sellaiseen pelleilyyn ja lapselliseen vastuunkantamattomuuteen, että aloin miettiä, leikitäänkö työelämässä jotain salaisia leikkejä. Päädyin listaamaan kolme esimerkkiä suosituista bisnesleikeistä – ja nämä ovat muuten juuri niitä leikkejä, joihin en valinnut osallistuvani.

Onko asiakkaiden ja ostajien toiminta leikeissä tosiasiassa vain todella huonoa käytöstä?

Kuka pelkää pyydettyä tarjousta? 

Tähän leikkiin tarvitaan yksi myyjä ja yksi ostaja. Leikissä myyjä ja ostaja suunnittelevat yhdessä ideoita, jotka vastaavat ostajan organisaation tavoitteita. Kun kuningasidea löytyy, se täytyy ostajan mielestä toteuttaa heti! Leikissä myyjän täytyy tehdä ideasta yksityiskohtainen tarjous jo seuraavaksi aamuksi. Ideasta innostuneen ostajan kuuluu sanoa ”Homma etenee takuulla, mutta sori tästä aikataulusta”.

Tässä kohtaa leikkiä myyjän on luvallista ottaa leikkiin mukaan apuvälineitä. Sellaiseksi lasketaan esimerkiksi Pikku Kakkonen, jonka avulla myyjä saa hankittua tarjouksen tekemiseen tunnin verran lisäaikaa leikin sääntöjä ymmärtämättömiltä lapsiltaan. Leikin ensimmäinen osa päättyy, kun myyjä lähettää tarjouksen sovitussa ajassa ostajalle, joka on luvannut palata tarjoukseen samoin tein. 

Tarjousta kiireellisesti vaatineesta ostajasta ei kuulu seuraavaan puoleen vuoteen mitään.

Leikin seuraavassa vaiheessa myyjä viestittelee ja soittelee ostajalle tarjouksen perään seuraavana päivänä, sitä seuraavana ja sitä seuraavana… Ideasta innostuneesta ja tarjousta kiireellisesti vaatineesta ostajasta ei kuitenkaan kuulu seuraavaan puoleen vuoteen mitään.

Varoitus myyjä-roolin leikkijälle: Leikin aikana voit alkaa epäillä muistiasi ja todellisuudentajuasi. Epäilykset siitä, oletko itse kuvitellut leikin alulle sysänneet tapahtumat ja kiireellisen tarjouksen tarpeen, voivat alkaa painaa mieltä.

Yhteydenottopolttopallo

Tässä leikissä lähtötilanne on se, että aikaisemmin sovittu yhteistyö on toteutettu ja maalissa. Tarvitaan projektin tuottanut sekä tilannut leikkijä. Leikki alkaa, kun tuottajan ja tilaajan on aika analysoida yhteistyön tulokset. 

Leikkivälineiksi tarvitaan sähköpostiosoite, puhelinnumero ja LinkedIn-profiili. Projektin tuottanut henkilö pyrkii  kaikkien leikkivälineiden kautta osumaan projektin tilanneeseen leikkijään. Tämä kohta leikistä saattaa kestää viikoista kuukausiin. Leikki päättyy vasta, kun yhteinen projektin päätöspalaveri saadaan sovittua ja pidettyä.

Varoitus leikkijälle: Projektin tuottanutta leikkijää saattaa (esimerkiksi kolmen kuukauden jälkeen) alkaa puuduttaa ja pohdituttaa: voiko leikissä rikkoa häiriköinnin rajan riittävän monien yhteydenottoyritysten jälkeen?

Kymmenen tarjousta laudalla

Leikkiin tarvitaan vähintään yksi idean myyjä ja yksi ideaa ostava asiakas. Leikki alkaa, kun ostava asiakas sanoo myyjälle: “huikkaa aina ideoista, joista tulen sinulle mieleen ja jotka sopisivat meidän yrityksellemme”. 

Myyjää leikkivästä voi joskus tuntua kuin tätä leikkiä leikkisi ihan yksinään.

Leikissä myyjä pyrkii hyödyntämään aikaisemmin kuulemiaan ostajalle asetettuja tavoitteita ja lähestymään ostajaa perustelluilla täsmäideoilla. Jännitystä leikkiin tuo se, että myyjä ei voi tietää, palaako ostaja ideoihin koskaan. Kymmenen ideaa ostavan asiakkaan meiliboksissa saattaa olla leikissä se kohta, jossa asiakas huudahtaa moikkauksen myyjälle takaisin ja kannustaa jatkamaan leikkiä. 

Varoitus leikkijälle: Myyjää leikkivästä voi joskus tuntua kuin tätä leikkiä leikkisi ihan yksinään.

‍

Näiden työelämän leikkien sääntöjen arvailu hämmentää, vie voimia ja turhaa aikaa kaikilta leikkijöiltä. Monissa leikeissä ilo kiteytyy siihen, että ne ovat muokattavissa ja virallinen sääntökirja pysyy piilossa. Mutta en silti voi olla miettimättä, onko asiakkaiden ja ostajien toiminta leikeissä tosiasiassa vain todella huonoa käytöstä?

Peräänkuulutan suoraselkäisyyttä. Joko voisimme kaikki  leikkiä yhdessä vain yhtä yhteistä hyvän käytöksen bisnesleikkiä, jossa kukaan ei piiloudu ja asiat hoidetaan sovitusti? Jossa pyydetään anteeksi, jos sovittu ei onnistu? 

PS. Toisinaan ilahdun valtavasti, kun huomaan kadonneen henkilön tehneen vaikka somepostauksen. Hän on ainakin selvinnyt työelämän Squid gamesta tähän saakka elossa ja on toivottavasti ihan kunnossa!