Kolumni

Kun ajat ovat huonot, markkinoinnin tekijät miettivät työpaikan vaihtoa – ja niissä pohdinnoissa raha ei ratkaise

9.5.2023 9:55
Ulla Jones
Seitsemän kymmenestä kollegastasi harkitsee todennäköisesti työpaikan vaihtoa. Jos jokainen heistä toteuttaisi suunnitelmansa, teitä jäisi jäljelle vain kolme. On yksi ylivoimainen keino estää heitä lähtemästä, kirjoittaa Ulla Jones.

Ingressissä kertomani luku selvisi Lähtijät-podcastin maaliskuussa 2023 tekemästä Miksi me lähdemme -tutkimuksesta. Siihen vastasi lähes 3 000 asiantuntija- ja johtotehtävissä työskentelevää henkilöä. Sen perusteella voi olettaa, että tulos on yleistettävissä. Sen taas toivoisi herättävän kysymyksen, miksi niin moni on lähtöaikeissa.

Tutkimuksesta selviää myös, että vain 25 prosenttia vastaajista on vaihtanut työpaikkaa viimeisen 12 kuukauden aikana. Talouden taantuma ei ole hidastanut kenenkään lähtöhalukkuutta. Itseasiassa markkinointi- ja viestintäalalla työskentelevät vastasivat miettivänsä muita hanakammin lähtöä silloin, kun taloustilanne on huono. Päällimmäisenä syynä lähtöhalukkuudelle vastaajat ilmoittavat huonon johtajuuden.

Lähteminen ei siis liity ensisijaisesti rahaan ja uralla etenemiseen vaan siihen, miten tekeminen on johdettu ja organisoitu.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)

Markkinointi ja viestintäaloilla työskentelevien vastaajien keskuudessa seuraavaksi isoin poistyöntävä tekijä on suuri työmäärä. Palkkaus on vasta kolmanneksi merkittävin lähdön syy. Lähteminen ei siis liity ensisijaisesti rahaan ja uralla etenemiseen vaan siihen, miten tekeminen on johdettu ja organisoitu.

Tässä markkinoinnin ja viestinnän ammattilaiset muuten eroavat muiden alojenammattilaisista. Muilla aloilla työskenteleville vastanneille palkka on toiseksi yleisin lähdön syy.

Olisi helppo osoittaa syyttävä sormi kohti markkinointi- ja viestintäalan tiimien vetäjiä. Hehän vastaavat arjen johtamisesta. Mutta samaisesta tutkimuksesta selviää, että vaikka oma esihenkilö olisi hyvä johtaja, yrityksen yleinen johtamiskulttuuri vaikuttaa ja voi toimia poistyöntävänä tekijänä.

45 prosentissa yrityksistä ei ole tarjolla systemaattista johtajuuskoulutusta, joka antaisi lupauksen siitä, millaista johtamista työntekijät voivat odottaa. 30 prosentissa yrityksistä ei ole johtajuuskoulutusta ollenkaan. Jos huono johtajuus on kuitenkin 44 prosentille vastaajista syy vaihtaa työpaikkaa, johtajuuteen ja johtamisosaamiseen kannattaisi panostaa.

Markkinoinnin ja viestinnän tekijät eivät juokse paremman liksan tai muhkeamman tittelin perässä.

En kerro sinulle mitään uutta. Miksi me lähdemme -tutkimus kvantifioi havainnot, joista kirjoitin jo maaliskuussa 2022 otsikolla Toimistojen johtamishaasteet pakottavat hyvät tekijät vaihtamaan työpaikkaa. Herättelin silloin toimistoja kiinnittämään huomiota johtamisen laatuun keinona profiloitua ja houkutella parhaat tekijät. Panostaminen asiakkaisiin ja työtiloihin eivät riitä sitouttamaan työntekijöitä.

Saatat tässä vaiheessa miettiä, että ei se niin merkittävä luku ole, jos 25 prosenttia on vaihtanut työpaikkaa viimeisen vuoden aikana. Mutta mieti, millaisella motivaatiolla tekevät töitä ne loput 45 prosenttia, jotka pohtivat lähtöä. Ovatko he jo pudottaneet hanskat? Antavatko he enää täyttä panosta, kun samalla skannailevat jo uusia mahdollisuuksia?

Eli raha ei ratkaise. Markkinoinnin ja viestinnän tekijät eivät juokse paremman liksan tai muhkeamman tittelin perässä. Heitä sitouttaa työn sisältö ja työpaikan kulttuuri. Luulisi siis, että on aika helppo päätös kääriä hihat ja ryhtyä hommiin. Mitä jos määrittelisitte ensin johtamisperiaatteet ja panostaisitte sitten johtamiskoulutukseen.

Ulla Jones toimii Markkinointiuutisten korporaatiosherpana, joka kirjoittaa asiakaskokemuksen johtamisesta yrityksissä. Avautumisillaan hän valottaa muutoksen hitautta ja asiakas-konsultti-yhteistyön kipukohtia sekä raottaa ovea joskus päättömiltä tuntuvien valintojen takana. Silloin tällöin hän hairahtaa kehumaan lempityöskentelymenetelmiään ja omaa tekemistä ohjaavia, inspiroivia ajattelijoita.