– Jos vähän kärjistän, Suomessa rakastetaan mitata kaikkea. Mutta usein mittarit ovat vääriä, varsinkin kun katsotaan pidemmälle horisonttiin. Ja jos jotain ei mitata, sitä ei tehdä. Tästä syystä yrityksissä jätetään brändiin panostaminen minimiin ja keskitytään herkästi taktiseen tekemiseen, Mattila sanoo.

– Paradoksaalisesti samaan aikaan kuitenkin tiedostetaan, että tunnettuuden ja preferenssin rakentaminen on kilpailukyvyn ja kasvun kannalta äärimmäisen tärkeää, hän jatkaa.

Ilola puolestaan toivoo, että brändin merkitys ymmärrettäisiin myös myynnissä.

– Myös myyntijohdolta toivoisi tulevan painetta kasvattaa brändipanostuksia. Jokainen myyjä tietää miten paljon helpompi on buukata myyntikäyntejä tai pyytää korkeampaa hintaa, jos brändi on entuudestaan tunnettu ja herättää luottamusta, hän muistuttaa.

Kolmikon mukaan monessa yrityksessä kyllä tiedetään, että brändiä pitäisi mitata, mutta mittaaminen on ollut yrityksille verrattain kallista. Juuri tähän markkinarakoon kolmikko haluaa iskeä.

– Jos yksittäinen mittaus maksaa 20 000 tai jopa 30 000 euroa, kynnys sen tekemiseen on korkea. On inhimillistä, että muutamien satojen tuhansien eurojen markkinointibudjeteista ei käytetä tällaisia summia peräpeilin katsomiseen. Sillä rahalla tekee niin paljon muutakin, Kottila taustoittaa.

Yritys on kehittänyt brändin mittaamiseen tutkimustuotteen, jonka se kertoo laskevan kustannuksia merkittävästi. Preferoo kertoo mitanneensa kevään aikana jo 29 yrityksen brändiä. Mittauksessa selvitetään yrityksen tunnettuus ja preferenssi suhteessa kilpailijoihin, sekä selvitetään kohderyhmän tärkeimmät ostokriteerit sekä ostokäyttäytyminen.

Yhtiön tavoitteena on kasvaa nopeasti Suomessa ja myöhemmin kansainvälisesti.

– Olemme tuotteistaneet tämän tutkimuksen todella helpoksi ja suoraviivaiseksi ja sen myötä hinta on saatu asetettua viiden tuhannen euron hintapisteeseen. Uskomme, että tällä hinnalla ja meidän mallillamme brändin mittaaminen saadaan yleistymään ja säännölliseksi tekemiseksi. Siten suomalaisetkin yritykset saataisiin laajemmin ymmärtämään tunnetun ja preferoidun brändin arvon liiketoiminnan ja myynnin kasvattamisessa, Ilola kertoo.

– Haluamme, että yritykset ymmärtävät paremmin, missä niiden brändi tällä hetkellä menee ja miten se kehittyy. Kun tunnettuutta ja preferenssiä mitataan säännöllisesti, brändimarkkinointia voidaan johtaa samalla tavalla kuin muutakin liiketoimintaa. Brändillä on aina joko tunnettuus- tai preferenssiongelma, mutta harva yritys oikeasti tietää kumpi haaste heidän kasvuaan hidastaa, Mattila lisää.

Kottila muistuttaa, että Suomessa kadehditaan usein Ruotsin taloutta ja maan lukuisia kansainvälisen tason brändejään.

– Samaan aikaan ei kuitenkaan ymmärretä, että brändin laiminlyöminen on yritysten ja Suomen talouden kasvua eniten haittaava tekijä. Me uskomme, että kaikki lähtee brändin mittaamisesta. Kun voidaan osoittaa brändin arvo ja merkitys niin ymmärrys laajenee markkinointitiimeistä johtoryhmiin ja kulmahuoneisiin, Kottila väittää.