66 prosenttia suomalaisista on vuoden aikana ostanut käytettyjä tuotteita, selviää Kaupan liiton tutkimuksesta. Kiertokaupan kuluttajamarkkina on kasvanut kahdessa vuodessa 56 prosenttia noin 1,4 miljardiin euroon.

Second hand -ostaminen on viime vuosina yleistynyt kaikissa ikäryhmissä, mutta erityisesti nuorilla: alle 30-vuotiaista peräti 81 prosenttia on tänä vuonna ostanut käytettyjä tuotteita.

Yritysten ja kuluttajien välisen kiertokaupan kasvua vauhdittavat sekä käytetyn tavaran hankintaan ja käsittelyyn erikoistuneet liiketoimintamallit että kauppojen tarjonnan laajentuminen uusista tuotteista myös käytettyihin. Esimerkiksi Zalando on laajentunut myös käytetyn muodin verkkokaupaksi.

Suomalaisten suosituin käytetyn tavaran kauppa on edelleen paikallinen kierrätyskeskus, jonka asema on varsinkin pääkaupunkiseudulla ylivoimainen.

Suomalaisten ylivoimaisesti eniten käyttämä vertaisverkkokauppa eli keskinäisen kaupankäynnin alusta on tori.fi. Liettualainen Vinted on vajaassa kahdessa vuodessa noussut Torin ja Facebook-ryhmien jälkeen suomalaisten kolmanneksi suosituimmaksi osto- ja myyntialustaksi.

– Nuorilla, alle 30-vuotiailla naisilla Vinted on noussut jo Torin rinnalle käytetyimpänä vertaisverkkokaupan alustana ja samanikäisillä miehillä Huuto.netin ohi toiseksi käytetyimmäksi alustaksi, Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja kertoo tiedotteessa.

Samalla kuitenkin EU:n ulkopuolisten halpaverkkokauppojen kuten Temun ja Sheinin tarjonta on alkanut tukkia myös kiertokaupan kanavia, ja pahimmillaan se uhkaa kiertotalouden toteutumista kaupassa.

Käytettyjen tavaroiden kauppa koetaan vastuulliseksi, mutta varsinkaan käytettyjen vaatteiden ostajat eivät aina toimi kovinkaan vastuullisesti. Lähes viidesosa käytettyjen vaatteiden ostajista ostaa vaatteita, uusia tai käytettyjä, joita ei koskaan käytä, ja lähes 70 prosenttia heistä shoppailee myös pikamuotia.

Pika- ja halpamuoti alkaakin täyttää niin kiertokaupan yritysten kuin vertaisverkkokaupan alustojen tarjontaa.

– Osalle kuluttajista esimerkiksi Kiina-krääsän lahjoittaminen on tapa päästä eroon kaapit täyttävästä roinasta, jolla ei ole jälleenmyyntiarvoa. Tämä vaarantaa myös lahjoittamiseen perustuvaa liiketoimintamallia, Kurjenoja selittää.

Joillekin second hand -shoppailusta on tullut samanlainen hankintakanava kuin kiinalaisesta halpaverkkokaupasta. Erittäin usein, eli vähintään kuukausittain käytettyjä tavaroita ostavia, on yli neljännes kaikista second hand -ostajista, ja heidän ostoskorissaan on usein vaatteita.

He perustelevat muita useammin ostoksiaan rahan säästämisellä sekä sillä, ettei käyttötarkoitukseen sopivaa tuotetta aikaisemmin ollut.

– Kuukausittain tai viikoittain käytettyjä vaatteita tai muita tavaroita ostavat oikeuttavat toimintaansa selvästi sillä, että tuotteet ovat käytettyjä ja jatkuva ostaminen on siksi vastuullista. Rahaa siinä tuskin kovin paljon säästyy, Kurjenoja arvelee.