Kansanedustajat viestivät Twitterissä (nykyinen X) huhtikuussa 2022 huhtikuuhun 2023 neljänneksen enemmän kuin vastaavana aikana kolme vuotta aiemmin, kertoo Sitran teettämä sosiaalisen median analyysi.
Samaisen analyysin mukaan viestit myös keräsivät aiempaa enemmän tykkäyksiä ja jakoja. Viestien sävy on kuitenkin muuttunut. Aikaisemmin niissä korostui nokittelu, mutta nyt viestien näkyvin teema on turvallisuus.
Vaikka sellaisten viestien määrä on vähentynyt, joiden arvioitiin sisältävän disinformaatiota, vihapuhetta tai poikkeuksellisen voimakasta kielenkäyttöä, herättävät ne selvästi aiempaa enemmän reaktioita.
Analyysin teki Meedius International, ja siinä tarkasteltiin kansanedustajien viestintää Twitterissä vuoden ajan. Analysoitavana oli yli 120 000 twiittiä.
Analyysin mukaan keskustelu Twitterissä on polarisoitunut. Siitä kertoo se, että vaikka sellaisten viestien määrä on vähentynyt, joiden arvioitiin sisältävän disinformaatiota, vihapuhetta tai poikkeuksellisen voimakasta kielenkäyttöä, herättävät ne selvästi aiempaa enemmän reaktioita.
Polarisaation lisääntymisen syitä ei analyysin perusteella voi päätellä, mikä johtuu osittain somepalvelujen toiminnan läpinäkymättömyydestä. Syy voi olla yhtä hyvin esimerkiksi poliitikoissa, heidän yleisöissään, muutoksissa Twitterin käyttäjäkunnassa, algoritmeissa, bottitilien yleistymisessä tai yhteiskunnallisen keskustelun kärjistymisessä.
Sitran projektijohtaja Jukka Vahdin mukaan kokonaisvaltaiset someanalyysit ovat tärkeitä, sillä jokainen näkee kokonaisuuden sijaan usein omassa some-virrassaan esiintyvän version somealustasta.
”Nykymallissa huomiomme kaappaa aina jokin yksittäinen somekohu kerrallaan."
”Nykymallissa huomiomme kaappaa aina jokin yksittäinen somekohu kerrallaan. Paremman kokonaiskuvan kautta olisi mahdollista yhdessä asettaa tavoitteita sille, millaista tulevaisuuden somea, keskustelua ja politiikan kulttuuria haluamme rakentaa”, Vahti sanoo tiedotteessa.
Vahti sanoo, että toimiva demokratiassa tarvitaan nykyisten somekanavien rinnalle myös muita osallistumisen, vaikuttamisen ja mielipiteen ilmaisun tapoja ja foorumeita. Tarve on sekä digitaalisille että kasvokkaisille kohtaamisille.
“Tarvitsemme myös lisää ymmärrystä erilaisista vallan ja vaikuttamisen tavoista digitaalisella aikakaudella. Tämän ymmärryksen tarve on entisestään kasvanut informaatiosodankäynnin ja hybridivaikuttamisen lisääntyessä. Mitä kärjekkäämpi yhteiskunnallinen keskusteluilmapiiri, sitä helpompi eri leirien väliin on lyödä kiiloja ja vaikuttaa näin myös ulkopuolelta – repiä meitä kauemmaksi toisistamme”, Vahti sanoo.
