– Ennustelaitokset eivät pysty ennustamaan talouden suhdannekäänteitä tai edes kuluvan vuoden talouskasvua. On ongelmallista, että varsin puutteellisille ennusteille on annettu niin keskeinen rooli talouspolitiikassa, raportin toinen kirjoittaja, Kalevi Sorsa -säätiön talouspolitiikan asiantuntija Jussi Systä toteaa tiedotteessa.

Raporttia varten haastateltiin valtiovarainministeriötä, Suomen Pankkia, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlaa, Pellervon taloustutkimusta, Työn ja talouden tutkimus Laborea, Nordeaa, OP Pohjolaa sekä ennustelaitosten ohella Tilastokeskusta.

Kaikkien ennustelaitosten ennusteet pohjautuvat Tilastokeskuksen vahvistamattomiin tilastoihin. Vuosina 2011–2025 ensimmäinen ennakkotieto edeltävän vuoden BKT-kasvusta poikkesi myöhemmin vahvistetusta luvusta keskimäärin 0,7 prosenttiyksikköä. Suhteutettuna saman ajanjakson 0,7 prosentin keskimääräiseen kasvuun poikkeama oli jopa sata prosenttia.

– Ennusteet pohjataan vahvistamattomiin tilastoihin, jotka osoittautuvat miltei aina roppakaupalla vääriksi. Kun ennustajat eivät tiedä missä ollaan, heidän on mahdotonta ennustaa, mihin talous on menossa, Systä kiteyttää.

Aineistojen lisäksi puutteita liittyy myös ennustamisessa käytettyihin teoreettisiin oletuksiin muun muassa historiallisen ja tulevan kasvun suhteesta.

– Ennusteissa oletetaan, että talous kasvaa keskimääräistä vauhtiaan, jos ei jo seuraavana vuonna, niin vähintään muutaman vuoden päästä. Siksi kaikki ennustelaitokset ovat ennustaneet keväisin jokaiseksi tulevaksi vuodeksi kasvua, vaikka tosiasiassa talous on useina vuosina supistunut, raportin toinen kirjoittaja, Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtaja Lauri Finér sanoo.

Kaikki haastatellut ennustajat toivat itse esiin ennustamisen epävarmuuden. Kun ennustamisessa käytetyt oletukset ja aineistot ovat puutteellisia, ennustajat yrittävät paikata puutteita oman harkintansa avulla.

– Ennustelukuja säädetään käsipelillä, jotta saadaan ennustajien mielestä toivottu lopputulos. Ulkopuolisen on mahdoton sanoa tarkkaan mihin luvut perustuvat. Ennustaja toimii vähän kuin kokki, joka lisäilee soppaan aineksia mieltymystensä mukaan, muttei kirjaa niitä reseptiin, Finér vertaa.

Ennusteiden menetelmien ja käytettyjen aineistojen puutteet näkyvät ennusteiden osumatarkkuudessa. Jopa syksyllä laaditut ennusteet kuluvan vuoden kasvusta poikkesivat keskimäärin 1,0 prosenttiyksikköä toteutuneesta kasvusta vuosina 2016–2025. Kyseisille vuosille edellisen vuoden syksyllä tehdyissä ennusteissa ennustevirhe oli keskimäärin 1,4 prosenttiyksikköä. Kaikkien ennustelaitosten poikkeamat olivat suunnilleen samalla tasolla. Ylipäätään erot ennustajien välillä olivat suhteellisen pieniä.

– Jo lyhyen aikavälin talouskasvuennusteiden poikkeamat ovat hurjia. Ennustevirheet nousevat keskimäärin jopa yli sataan prosenttiin, kun poikkeamat suhteutetaan talouskasvuun. Ennustajat eivät siis ole osanneet arvioida, ollaanko tänä tai ensi vuonna taantumassa, rajussa kasvussa vai jossain siellä välillä, Systä sanoo.