Tuore valtakunnallinen kyselytutkimus osoittaa, että suomalaiset ovat varuillaan esihenkilöiden seuratessa heitä somessa – jopa ammatillisissa kanavissa.

Henkilöstöalan yritys SD Worxin teettämän tutkimuksen mukaan 21 prosenttia suomalaisista pitää täysin sopimattomana, että esihenkilö seuraa alaisiaan ammatillisissa somekanavissa, kuten Linkedinissä.

– Tämä on yllättävä tulos. Eikö esimerkiksi olisi jotenkin hassua, jos työnantaja ei haluaisi olla yhteydessä esimerkiksi Linkedinissä, jossa tavoitteena on kuitenkin kerätä ammatillinen verkosto? sosiaalisen median tutkija Elisa Kannasto pohtii tiedotteessa.

Henkilökohtaisissa somekanavissa osuus on vielä korkeampi. Lähes kolmannes vastaajista on sitä mieltä, ettei esihenkilön ole ollenkaan sopivaa seurata alaisiaan esimerkiksi Facebookissa tai Tiktokissa.

Tutkimus paljastaa merkittäviä eroja eri ikäryhmien suhtautumisessa esihenkilön someseuraamiseen. Nuorista 18–24-vuotiaista vain 9 prosenttia pitää esihenkilön yhteydenpitoa ammatillisessa somessa täysin sopimattomana, kun taas esimerkiksi 55–64-vuotiaista lähes joka kolmas suhtautuu asiaan kielteisesti.

– Nuorille someprofiilien jakaminen esihenkilöiden kanssa on luonnollista. Se kertoo työ- ja yksityiselämän sulautumisesta, mikä on tyypillistä tälle ajalle, Kannasto toteaa.

Myös koulutustaso vaikuttaa asenteisiin. Ammatillisen koulutuksen käyneistä 26,3 prosenttia katsoo, että esihenkilön ei ole sopivaa seurata alaisiaan Linkedinin kaltaisissa ammatillisissa somekanavissa.

Esihenkilön kaveruutta henkilökohtaisissa somekanavissa pidetään vielä huonompana ajatuksena. 33 prosenttia ammatillisen koulutuksen saaneista pitää sitä täysin sopimattomana.

Sen sijaan alemman (16,2 %) tai ylemmän (12,6 %) korkeakoulututkinnon suorittaneista harvempi ajattelee, että esihenkilön ei tulisi seurata alaisiaan ammatillisessa somessa. Henkilökohtaisen somen seurantaa heistä paheksuu reilu neljännes.

– Kun työskentelee asiantuntijatehtävissä, työntekijän myös odotetaan esiintyvän somessa, kirjoittavan blogiin tai käyvän puhumassa työnantajan nimissä. Silloin someyhteys esihenkilöihin on normaalimpaa. Mutta ammatillisesta toisen asteen koulutuksesta valmistutaan sellaisille aloille, joilla työn ja vapaa-ajan ero on yhä selkeämpi, Kannasto huomauttaa.

Kannasto uskoo, että tulevaisuudessa työntekijöiden somerooli korostuu entisestään erityisesti siksi, että Meta on kieltänyt yhteiskunnallisen maksullisen markkinoinnin kanavissaan.

– Metan alustoilla saa yhteiskunnallisista ja poliittisista aiheista tuottaa jatkossa ainoastaan orgaanista sisältöä. Tämä tarkoittaa, että näissä teemoissa yritykset joutuvat entistä enemmän tukeutumaan työntekijöidensä henkilökohtaiseen someläsnäoloon. Tulevaisuus näyttää, onko se joillekin jopa kynnys valita työtehtäviä. Joka tapauksessa tiedostava toiminta somessa on todella tärkeää, hän toteaa.