Tekoäly on kaikkialla. On sitten kysymys työn tekemisen tehostamisesta, eri tekoäly-sovellusten listauksista tai vaikkapa uutisista. Joka tuutista tulee tekoälyä.
Samaan tapaan meillä on yhteiskunnallinen muutos käsillä kuin ovelta ovelle myymisen kuihtumisen 1980-luvun puolivälissä. Tekoäly tulee näivettämään osan ammateista. Vuonna 2008 toimittaja Nicholas Carr valitti, että internet yleisesti ja Google erityisesti on tehnyt lukemisesta vaikeampaa. Tietoa haetaan nopeasti ja luetaan pinnallisesti. Tekeekö Google meistä tyhmempiä, Carr kysyi. Samaa voidaan miettiä myös tekoälyn suhteen.
Tekoälystä on kiistatonta hyötyä ja arvoa. Tekoäly tehostaa toimintojamme. Kun aikana ennen tekoälyä asiakkaitten taustojen, kilpailijoiden liikkeiden, yrityksen taloudellisen kunnon tai vaikkapa asiakasvuorovaikutukseen osallistuvien ihmisten mieltymyksien selvittämiseen meni tuntikausia, tekee tekoäly tämän muutamassa minuutissa. Samaan aikaan tekoäly on tehnyt hyvän myyjän kilpailuedusta bulkkitavaraa.
Tieteiskirjailija Arthur C. Clarken mukaan kaikki uusi teknologia, jota emme ymmärrä, näyttää taikuudelta. Ainakin vielä geneerisen tekoälyn tuottama tieto on keskiarvoistettua ja monesta lähteestä poimittua tiedon synteesiä.
On itsestään selvää, että tekoäly hakee tietoa nopeammin, kirjoittaa sujuvammin ja tekee toimintoja väsymättä ja välittömästi. Mutta mitä tämä tiedon Sampo, väsymätön googlen jatke, ei osaa tehdä? Vetää johtopäätöksiä, tehdä perusteltuja päätöksiä, vuorovaikuttaa, ottaa vastuuta tai hyödyntää vuosien kokemusta tai sitten huomioida ihmisten monimuotoisuutta ja -mutkaisuutta.
Tekoäly-sovellutukset kyllä antavat vastauksia, mutta mitä ne tarkoittavat? Vähän samaan tapaan kuin Douglas Adamsin kirjassa linnunradan käsikirja liftareille maailmankaikkeuden tärkeimmän kysymyksen tulema oli 42.
Elämme murroksessa, jossa tieto ei ole valtaa, vaan valtaa tulee olemaan se, miten tietoa luetaan, sovelletaan ja hyödynnetään.
Vuonna 2025 Euroopan yleisradiounioni (EBU) julkaisi tutkimuksen, jonka mukaan 45 prosenttia tekoälyn tuottamista ”uutisista” on täyttä hallusinaatiota. Sama tutkimus nosti esiin, että näitä uutisia sitten siteerataan yhä uudelleen kielimalleissa ja tekoälysovelluksissa. Ei hyvä, mutta totta. Valeuutiset tuottavat lisää valeuutisia, mahdollisesti lisäten hallusinaation määrä.
Turun yliopiston tietojärjestelmätieteen professori Matti Mäntymäen artikkelissa nostettiin tekoälylukutaito medialukutaidon rinnalle, korostaen tarkkaavaisuutta ja kriittisyyttä. Samassa artikkelissa Matti julisti, että käytti tekoälyä mihin tahansa, laadunvalvonnan vastuu on ihmisellä. Mattihan puhuu asiaa korostaen sanontaa, jossa järjen käyttö on sallittua.
Ilman kriittistä lukutaitoa voidaan pahimmassa tapauksessa suoltaa eteenpäin totuutena mitä tahansa tekoälykuraa.
Mites sitten tulevaisuutemme toivot, tulevat oman alansa ammattilaiset?
Meille jo joitakin kuunkiertoja nähneille on kehittynyt sen verran kokemusta, että osaamme jokseenkin erottaa täydellisen paskan ruusuista. Haasteena on oman alansa tulevat ammattilaiset eli opiskelijat. Kun pohjatietoa ei ole ja nämä oman tulevaisuutensa mestarisepät nielevät minkä tahansa geneerisen kielimallin tuottamaa jöötiä totuutena, olemme isojen ongelmien äärellä. Ilman kriittistä tulosten lukutaitoa tai riittävää pohjatietoa voidaan pahimmassa tapauksessa suoltaa eteenpäin totuutena mitä tahansa kuraa, jota tekoäly on tuottanut. Tässä vaiheessa EBU:n tutkimuksen lukemat kasvavat entisestään.
Pysähdytäänpäs tähän hetkeksi. Aivo on lihas, joka kehittyy, kun sitä treenataan. Jos tulevaisuuden toivot purematta nielee kaiken sen kuran, mitä joku ChatGPT suoltaa, olemme haastavan tulevaisuuden edessä. Ilman pohjatietoa ja ymmärrystä, esitetään kaiken maailman hallusinaatioita totuutena. Tässä astuu esiin opettajien, kouluttajien ja valmentajien vastuu. Pelkän tiedon tuottamisen opiskelun sijaan astuu esiin tuotetun tiedon ymmärtäminen ja hyödyntäminen.
Entäpäs jos vaikkapa julkaisukanavassa vaaditaan jotakin totuuteen pohjautuvaa tarkasteluperää eli viitteitä tai omaa ajatusta? Ilman pohjatietoa täydellisen kuran kopiointi postaukseen, raporttiin tai jopa omiin ajatuksiin ei pelkästään anna kuvaa osaamattomuudesta, vaan myös laiskuudesta ja tyhmyydestä. Tätähän on jo koettu, kun joskus tekoäly on täysin keksinyt omassa hallusinaatiokuplassaan täysin uutta ja aikaisemmin olematonta. Pahimmassa tapauksessahan tämä tekoälyn tuottama kuonakuorma jaetaan omaan eetteriin, omalla nimellä.
Tekoäly kehittyy valtavaa vauhtia, muuttaen yhteiskuntaamme, tapojamme ja taitovaatimuksiamme. Onkin tärkeää oppia ”promptaamaan”, tulkitsemaan ja hyödyntämään tekoälyä oikein. Parhaimmillaan tekoäly auttaa ratkaisemaan Erdősin ongelman numero 1196:n ja pahimmillaan yhdistelee keskiarvoistettua puolitotuutta yhdistettynä hallusinaatioon. Tekoäly on lahjakas assari, mutta - ainakin vielä toistaiseksi - huono (yli)opettaja.
